Lennetään sokeri suussa.
Otsoniaukko imee meidät, Sammolla ratsastajat
Toivo Laakso on lähestynyt miellyttävästi runokokoelmalla. Kiitos siitä. Hän on runoilija. Herkkä sielu, rupisen kuoren alla. Karhea kuin sora paljaan jalan alla. Hänen runonsa saavat itkemään ja nauramaan. Uutena aluevaltauksena ovat sarjakuvat. Pidin niistäkin, vaikka en ole koskaan ollut sarjakuvasieppo.
Meidät on luotu eksymään Tähän ei ole mitään lisättävää.
Tuulee, kuin pauhaisi Dostojevski.
Sillä on asiaa meille uusasiallisille roboteille
joilla kova kuori
korvaa selkärangan.
Toivo Laakso, SÄITÄ, Kirja kerrallaan, Helsinki 2010
No comments:
Post a Comment