Rauhaa maailma vaatii...

Katoaako rauhan merkitys, jos sodat loppuvat? Kenelle sitten annetaan rauhanpalkinto, kun sodat loppuvat? Näitä mietin näin Nobelin rauhanpalkinnon jaon aikoihin. Minusta rauhan Nobel on menettänyt uskottavuutensa. En tarkoita kaikkia palkinnon saajia.
En ihmettelisi yhtään vaikka ensi vuoden rauhan Nobel annettaisiin Yhdydvaltojen edelliselle presidentille. Tuon otsikon voisi sorvata tähän aikaan sopivaksi: Rahaa maailma vaatii...


Sitten kirkollisiin rauhan juhliin. Onko sattuma että tänään on Turun tuomiokirkossa rauhan ja ekumenian joulujuhla. Molemmat kansan kirkkomme päämiehet lienevät paikalla.
Tänäkin iltana loistaa kirkon edessä ekumeeninen kynttilätähti. Kerran olin mukana näissäkin juhlissa. Tunsin itseni kuokkavieraaksi kaikkien niiden poliitikkojen ja kaupungin silmäätekevien joukossa. Voi olla, että nykyään kansa on löytänyt nämäkin juhlat.

Löysin itseni tuomiokirkosta, se oli lähes täynnä. Kuten aikaisemminkin olen todennut, akustiikka on aika kurja kyseisessä kirkossa. Oli ohjelmaa. Yhteislaulu yllätti, sillä vieressäni istuva mies paljastui tähtitenoriksi ja hän lauloi vanhat joululaulut komeasti. Itse piipitin kuin hippiäinen. Elisabeth Rehn toi humanismin tervehdyksen ja lahjoitti Turun kaupugille kymmenen vuotta sitten Bosniassa saamansa mitalin. Hän puhui lapsen hädästä tämän päivän maailmassa. Eri kirkkokunnat puhuivat piispojensa ja saarnaajiensa suulla. Arkkipiispa Paarma siunasi. Olisi kai Leoltakin voinut siunauksen pyytää, mutta tungoksessa se ei ollut mielestäni viisasta.
Voi olla, että tunnelma oli hienompi kirkon etuosassa, takana se oli arkinen.Voitte katsoa ohjelman jouluaattona TV1:stä. Tähtikynttilä oli kaunis. Se näytti kauneimmalta kirkon rappusilta katsottuna.