Pysähtynyt liike, jähmettynyt materia odottaa. Tänään päivä on jo pikkuisen pitempi.
Radiossa soi kevyt klassinen; kuin jääpalat kilisisivät jään pinnalla. Sisällä on lämmintä. Ulkona pakkasta -11 ja ajatus ulosmenosta tuntuu epämiellyttävältä, vaikka ennen muinoin mentiin kouluun paljon kovemmassa pakkasessa. Kummipoikani Pohjois-Karjalassa (4v) kertoi ajaneensa isänsä kanssa moottorikelkalla ojan yli ja oli nähnyt samalla tontun. Lapsilla on jouluna paljon jännempää kuin aikuisilla. Lapsille ja vanhuksille täytyy antaa joululahjoja, he osaavat arvostaa niitä.
Lapsuuteni jouluihin liittyy muisto isäni äidistä. Hän oli joulusielu ja esiintyi joulupukkina aina. Aina hän katosi saunaan sukkia pesemään aattoiltana ja ilmestyi pukkina hetkeä myöhemmin. Voi olla, että joulut olisivat olleet ankeampia ilman häntä. Ja olivatkin sitten myöhemmin. Isäni isän suku oli tullut kauan sitten Hämeestä tai Uudeltamaalta Ilomantsiin. Meillä oli kahdenlaisia ihmisiä suvussamme: jähmeitä hämäläisiä ja hauskoja ja vilkkaita karjalaisia. Itse pidän enemmän noista vilkkaista ja hauskoista. Ahdistun vieläkin hämäläisten raskassoutuisuudesta. He muistuttavat kuvaa tekstin yllä.
No comments:
Post a Comment