Vesi lotisee kumisaappaan alla rämesuolla. Metsäkoneen jäljiltä maasto on pahasti runneltu ja vaikeakulkuinen. Täällä ei ole sieniä. Maasto nousee jyrkästi ylös. Kuusikkoa, oikeasti näreikköä ja yht äkkiä sieniä kaspäin. Päätän palata kiertäen vasran toista laitaa.
Nämä pellot olivat käytössä lapsuudessani. Nyt niissä kasvaa tiheään istutettu koivikko.
Vanha tienpohja lammelle on vielä tunnistettavissa. Tässä olisi "rantatontti", kapea maakiila menee lammen rantaan. Toivoton paikka. Tietä ei saisi mistään ja maa on kalliota suurimmalta osalta. Perikunnan maita. Mitä ihmisestä jää jäljelle lopulta?
Ilmainen tontti, jolle rakentaa valmiin talon, maksaa enemmän kuin vanha tila, jssa on kohtuullinen asumus. Mikä olisi viisainta.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment