Sunday, July 10, 2011

"Tänään en voi luokses tulla..."


Partisaanit ovat määritelmän mukaan sotilastoiminnan määrittelemätön ja ulkopuolinen joukko joihin on vaikea soveltaa Geneven sopimuksen ehtoja. Yleensä kiinni jääneet partisaanit teloitettiin paikanpäällä. Toisen maailmansodan aikaan itäisen rajamme tällä puolen liikkui venäläisiä partisaani-ryhmiä, jotka tappoivat kokonaisten kylien kaikki paikalla olleet ihmiset. Tässä kohtaa on hyvä muistaa että partisaanit eivät olleet ainoastaan venäläinen ilmiö, myös suomalaiset tekivät retkiä Neuvostoliiton puolelle samoissa tehtävissä.

Lapsuudessani näistä partisaanien hirmuteoista puhuttiin vaivihkaa, hiljaa tai useimmiten vaiettiin kokonaan. Hämmästyin suuresti eräässä Turun yliopiston kulttuurihistorian seminaarissa kun partisaanien toiminta ja teot tuntuivat olevan täysin tuntematon asia siellä. Muutenkin olen sitä mieltä että Stalinin hirmuteot eivät pyhitä Hitlerin hirmutekoja, eikä Israelin toiminta Lähi-Idässä nykyään oikeuta meitä väheksymään juutalaisvainoja toisen maailmansodan aikaan. Olin havaitsevinani kummallisia historian tulkintoja nuorison suunnalla.



Kotipaikastani muutama kymmenen kilometriä Pielisjärvelle tapahtui sodan aikana tapaus jossa kokonainen kylällinen naisia, lapsia ja vanhuksia tapettiin läheiseen metsikköön. Tapaus sai varmasti kaikki muut kylät varuilleen ja pelkäämään. Mikä mahtoi olla syy näiden sotaansyyttömien siviilien teloittamiselle mietiskelin mielessäni. Petroskoissa asunut, ja nyt jo kuollut partisaani Maria oli vielä 1990-luvulla vakuuttunut tekojensa olleen palvelus Stalinille. Ehkä kysymys oli luvuista, sillä Stalin oli suurten lukujen mies kaikessa.

Pohjois-Karjalassa on tänään todella lämmintä. Miksi minä näitä partisaanien tekoja näin kauniina kesäammuna mietin. Jostain kumman syystä nämä todelliset tapahtumat tuntuvat luissa ja ytimissä vieläkin. Olen sitä mieltä että sodat jatkavat elämäänsä sodan jälkeisissä sukupolvien muisteissa ja tajunnoissa. Tässä ei ole mitään romanttista. Inhoan sotaromantiikkaa ja partisaanien romantisoimista joissakin elokuvissa ja televisiosarjoissa.

No comments: