Ja balsamia ihollemme. Se oli yö jolloin heräsin sateen rummutukseen. Sateella on monta ääntä ja muotoa. Sumusade on unisadetta. Pehmeä sade muistuttaa valtavan kamman läpi juoksutettua vettä. Lapsena kuulin että sataa koska enkelit itkevät taivaassa. Pojat uunottivat minua ja sanoivat että jos menee räystään alle seisomaan, niin hiukset kasvavat pitkiksi ja tuuheiksi. Seisoin räystään alla. Sadevesi huuhtoi paljasta päätäni. Minulla on nyt vahva, pitkät hiukset.
Se oli yö jolloin sade lakkasi ja järvi oli sumuinen pihalle asti. Metsä vaikeni. Linnut hiljaa kaikki. Katselin yöhön viinilasin läpi. Yö sai punaisia läikkiä.
Se oli yö jolloin maailma repesi ja salamat leiskuivat pimeässä, maa tärähteli, rankkasateen seinä kohisi ympärillämme. Sarovilainen seurasi katseellaan. Aamulla muistona lätäköitä ja märkää varvikkoa. Muurahaiset kaikonneet.
Maailma suursiivouksen jälkeen puhtaaksi pesty. Sateen voi tuntea, nähdä ja kuulla. Sen voi maistaa, mutta mikä on sateen väri?
No comments:
Post a Comment