Minua järkyttää asuntojen pakkomyynti ulosoton kautta nettihuutokaupassa. En kyllä ostaisi, saati kävisin kauppaa moisella. Mitä tämäkin kertoo yhteiskunnastamme. Miten pitkältä ajalta yhtiövastike saa olla maksamatta että menettää asuntonsa. Tiedän että työttömäksi jääminen tai muu hankala elämäntilanne voi aiheuttaa katastrofin. Ehkä ihmisen pitäisi opetella ajattelemaan että mikään ei ole itsestään selvää tai varmaa. "Pitäisi olla hiirenkarvat persiissä." Näin sano vanhakansa ja tarkoittaa pelkotilaa jostakin. (Olen järkyttynyt yleensä, kukaan läheinen tai tuttavista ei ole joutunut moiseen tilanteeseen. Ainahan seurakuntalainen voi rukoilla tuntemattomankin puolesta.)
Ihmisillä yleensä on syntymäpäivä. Tunsin kerran ihmisen, jolle ei voinut tehdä horoskooppia sillä hän oli syntynyt aavikolla kamelin selässä ja äitinsä ei muistanut merkata päivää ylös, kellonajasta puhumattakaan. Syntymäaikaa tarvitaan kyllä tärkeänpiinkin asioihin elämässä kuin horoskooppiin. Missä asuvat aavikon asukit? Paimentolaiset, missä on heidän kotinsa. Heillä on ilmeisesti koti mukana aina. He osaavat vaeltaa tähtien mukaan. Länsimaiden on turha halveksia tätä taitoa, olemme paljosta kiittämisen velassa näille sivistyskansoille. Heillä on pitkä sivistyksen historia, länsimailla puolestaan ei ole pitkä sivistys takanaan.
Tänään oli Turussa lämmintä (+6) ja aurinkoista. Aivan kuin keväällä.
Tuesday, February 14, 2017
Sunday, February 12, 2017
Turun ilmasto III
Noihin Turun ensimmäisiin kirjamessuihin liittyi kulttuuri iltamat. Esiintyjä joukko oli vaikuttava. Väinö Lesonen raakkui välihuutoja kuten tuolloin oli tapana. Jörn Donner vetelehti lavalle ja teki ainakin minuun vaikutuksen. Suomen Talvisota yhtye jakoi manifestiaan aulassa.
Nyt ihmettelen että missä oli Jarkko Laine. Jyrki Vuori oli kirjoittanut sketsin Turun patsaista joita aulassa esitti Olli Pellikka.
Kirjamessuilla varastettiin kuulemma kirjoja. Järjestäjä pyysi että Lounais-Suomen kirjailijat tarkkailisivat poistujia koska olivat sisäänkäynnin lähellä. Mahdoton vaatimus. Vartioita ei tuolloin ollut.
Monet noista esiintyjistä ja osallistujista ovat jo kuolleita ja unohtuneitakin. Silloiset nuoret radikaalit ovat nykyään vanhuksia. Yksi Lounais-Suomen kirjailijoiden sihteeri oli tiukin taistolainen jonka olen tavannut. Hän aloitti sihteerien palkitseminen rahalla ja lähtikin sitten DDRrään. Toinen rahasti surutta yhdistystä ja sai myös apurahoja merkillisen helposti. hänellä oli työhuone Vanhalla Suurtorilla ja hän vahti toisen muka kevytkenkäisen runoilijattaren poikaystäviä. Taistolaiset olivat pahenpia kuin krisrtityt siiveellisyys asioissa. Politiikka jylläsi.
En viihtynyt tuolla vuosikymmenellä erityisen hyvin.
Turun Kirjamessut vakiintuivat instituutioksi.
Turussa tänään -1.8 astetta. Aurinko paistaa. Kirkkaus on läpitunkevaa.
Nyt ihmettelen että missä oli Jarkko Laine. Jyrki Vuori oli kirjoittanut sketsin Turun patsaista joita aulassa esitti Olli Pellikka.
Kirjamessuilla varastettiin kuulemma kirjoja. Järjestäjä pyysi että Lounais-Suomen kirjailijat tarkkailisivat poistujia koska olivat sisäänkäynnin lähellä. Mahdoton vaatimus. Vartioita ei tuolloin ollut.
Monet noista esiintyjistä ja osallistujista ovat jo kuolleita ja unohtuneitakin. Silloiset nuoret radikaalit ovat nykyään vanhuksia. Yksi Lounais-Suomen kirjailijoiden sihteeri oli tiukin taistolainen jonka olen tavannut. Hän aloitti sihteerien palkitseminen rahalla ja lähtikin sitten DDRrään. Toinen rahasti surutta yhdistystä ja sai myös apurahoja merkillisen helposti. hänellä oli työhuone Vanhalla Suurtorilla ja hän vahti toisen muka kevytkenkäisen runoilijattaren poikaystäviä. Taistolaiset olivat pahenpia kuin krisrtityt siiveellisyys asioissa. Politiikka jylläsi.
En viihtynyt tuolla vuosikymmenellä erityisen hyvin.
Turun Kirjamessut vakiintuivat instituutioksi.
Turussa tänään -1.8 astetta. Aurinko paistaa. Kirkkaus on läpitunkevaa.
Saturday, February 11, 2017
Turun ilmasto II
Turun ensimmäiset kirjamessut pidettiin Turun konserttisalilla 1970-luvun alussa. Lounais-Suonen kirjailijat : Anni Polva, Margareetta Keskitalo, Eeva Illoinen, Juhani Tikkanen ja Kaarlo Isotalo. Kosti Sironen julistautui anarkistiksi eikä pannut tikkua ristiin koko projektin eteen. Se ei kuitenkaan estänyt häntä median kanssa vehtaanisesta, hän yritti ottaa kunnian itselleen. Markku Into oli jo tuolloin niin suuri kirjailija että ei antanut juuri tullutta runokirjaansa esittelytelineeseen, vaan käski vetää vitun päähän. Minut komennettiin kirjakauppaan ostamaan hänen kirjansa. Anni Polva pöyristyi ja sanoi että "Jotkut runoilijat ovat herrasmiehiä, jotkut taas eivät ole!"
Aune Hiisku loukkaantui verisesti koska Helka Hiiskun Iltalaulu ei ollut näytillä. Helka oli kuollut jo tuolloin. Hiiskuttaret, kuten Kaarlo Isotalo heitä kutsui, olivat kaikki olleet rakastuneita Kaarlo Sarkiaan, miten raastavaa, miten romanttista ja epätoivoivoista.
Tietenkin messut olivat hieman vaatimattomammat kuin parhainpina aikoina Messukeskuksessa ovat olleet.
Jos joku nyt väittää ettei näitä messuja ole ollutkaan, niin dokumenttia löytyy kyllä jos jaksaa etsiä.
Aune Hiisku loukkaantui verisesti koska Helka Hiiskun Iltalaulu ei ollut näytillä. Helka oli kuollut jo tuolloin. Hiiskuttaret, kuten Kaarlo Isotalo heitä kutsui, olivat kaikki olleet rakastuneita Kaarlo Sarkiaan, miten raastavaa, miten romanttista ja epätoivoivoista.
Tietenkin messut olivat hieman vaatimattomammat kuin parhainpina aikoina Messukeskuksessa ovat olleet.
Jos joku nyt väittää ettei näitä messuja ole ollutkaan, niin dokumenttia löytyy kyllä jos jaksaa etsiä.
Sunday, February 5, 2017
Turun ilmasto I

"Minua ja lapsia ei ole olemassakaan, Olen kuvitellut kaiken." Maru sanoi ja kertoi Seikkiksen ilmapiiristä takavuosina. Häntäkin oli syytetty juttujen keksimisestä ja primitiivisyydestä koska oli muka karjalainen ryssien jälkeläinen. Muistan ne kuvitelmaksi kuitatut karatepotkut erään ihmisen mahassa, kuvittelua ja fantasioita. Kaikki johtui siitäkin että pomolla oli alhainen koulutustaso ja siksi töihin kelpasi kuka tahansa. Muu taas oli epäluulo, kyttäys, kilpailu ja herjanheitto. Tämä on pikkunäpertelyä tämän päivän työpaikkoihin verrattuna. Nykyään lienee epävarmuuden ja pätkätöiden orjamarkkinat.

Kijailijoiden talvipäivät ovat kuulemma Turussa maaliskuussa. Ennen ne kulkivat Maakunnallisten kirjailijoiden talvipäivien nimellä. Kuka kirjoittaisi luennon Turun turun kirjallisista ilmapiireistä kautta aikojen. Lähihistoriassa lienee kapinallinen kausi 1970 luvulla. Sitten on suojasään kausi ja sen jälkeen Brezhneviläinen (körttilainen) kausi 1986 aina 1990 luvun lopulle. Sen jälkeen tuli Turun runo-liike ja lavarunous jonka piti olla jotain utta. Ei ollut, se toisti 1900 alun liikkeitä, tai ainakin yritti toistaa.
Markku Into ei tiettävästi ole kuulunut kirjailijayhdistyksiin, hän julistautui Turun ainoksi runoilijaksi joskus 1970 luvun keskivaiheen jälkeen. Nyt ainoa runoilija tuntuu olevan Harri Nordell ja hän onkin Paraisilta. Luin hänen viimeisimmän runokokoelmansa ja hienoja runoja ne olivatkin.
Muualta Suomesta tulevien kirjailijoiden on hyvä muistaa että tähän kaupunkiin kuuluu yksi tapa ajatella ja puhua. Vaihtoehtoja ei ole. Jarkko Laine on tabu. Valtaa pitävät demarit ja kokoomus se näkyy kaupunkikuvassa. Jos haluatte nähdä vanhaa Turkua, menkää tai vaatikaa opastettua kaupunkikävelyä. Jos olette vilkkaita ja iloisia, pitäkää varanne, että ette joudu G1 osastolle. Eräs muualta tullut oli joutunut sinne. Joku hesalainen lääkäri oli pelastanut hänet, koska oli "hullu" oli terve ja todella käynyt Pohjois-Koreassa osasi sirkustemput.
Turussa +3 lämmintä, harmaa leuto sää jatkuu.
Saturday, February 4, 2017
Silmut kevääseen

Japanilaistyylinen pensas naapurin seinustalla tekee silmuja.

Nämä ovat kuolleita ja jotenkin viehättäviä kuivuneita kukkia. Pitsimäisen kauniita lähemmin nähtyä.

Talon ulkoseinässä on reikä. Väärin tehty lippalauta, vesi jää makaamaan ja hapattaa seinän. Jotain pitäisi tehdä tällekin vuokratalolle.
Turussa +3 astetta. Kosteaa ja pilvistä.
Friday, February 3, 2017
Lumettoman ajan aikana
Eilen illalla katsoin, tavasta poiketen, Suomen kaunein koti ohjelman. Itse asiassa minua kiinnosti Annankadun puutalo asunto. Piristävä poikkeus näiden puleerattujen kotien sarjassa. Portaat ovat aina haaste laajennetuissa puutaloissa. Tässä se oli jotenkin onnistunut. Muistan aikoinaan Portsassa kun toimittaja Lipponen rakensi lankkuportaat niin hienosti, ettei niitä edes huomannut, ellei tiennyt niiden paikkaa. Toiset portaat hyvässä mielessä näin toisessa puutalo asunnossa ne oli sijoitettu kahden hellahuoneen väliseen tilaan. Hellahuoneet oli yhdistetty asunnoiksi, joten pinta-ala oli tuplaantunut. Jos mahdollisuutta, tai taitoa, ei ole, niin synnytetään hukkaneliöitä helposti.
Muistan asuntomme Rauhankatu 26 A:ssa. Portaat vinttiin menivät eteisestä, kuten ne aina menevät saneerattomissa taloissa. Suunnittelimme että siitä ne menisivät jatkossakin mikäli vintti rakennettaisiin. Näin säästyttäisiin olohuoneen piluulta. En tiedä mistä portaat nykyään menevät, olen kaivannut sitä asuntoa paljon. Mieheni sai viran tuolloin muualta Suomesta ja huoneisto myytiin, vaikka viisasti ajatellen sen olisi voinut vain vuokrata.
Siinä taloyhtiössä oli joku vihannestukku tai jotain vuokralla. Se ei ollut maksanut vuokriaan aikoihin. Isännöitsijä suuttui kun huomautin asiasta. No mehän ei oltu köyhyiä ja kipeita nousukaudella 1980-luvulla. Siinä talossa ei oltu koskaan siedetty lapsia, pikemminkin vihattu.
Olin ajatellut kirjaa Portsan lapsista. Useimmat sanoivat että oli oleellista olla näkymätön. Oli myös yleistä että syntipukkeja olivat aina samat lapset, koska se oli helppoa ja valheellista. Minua on aina kauhistuttanut turkulaisten julma ja raaka tapa suhtautua lapsiin. Jotenkin perusvihamielinen.
Myöhemmin aamulla katsoin Kakolan saneerattuja puutaloja. Olen pöyristynyt sillä näytti vahvasti siltä että asuntojen sielu oli tuhottu. Vanhat ihmiset uskoivat että taloissa asui talon henki. Jos talon hengen suututtaa väkivaltaisilla muutoksilla asunnossa tai talossa, niin huonosti käy. Yksi entisöijä kertoi että hän tunsi puulattiaa tutkiessaan selässään silmät, epäilemättä talonhenki oli huolestunut. En usko että gryndereillä on herkkyyttä tällaiselle tuntemukselle tai edes halua tuntea. Dollarit vilisee silmissä enemminkin.
Harmaa päivä Turussa. +2 astetta. Lumeton aika jatkuu.
Muistan asuntomme Rauhankatu 26 A:ssa. Portaat vinttiin menivät eteisestä, kuten ne aina menevät saneerattomissa taloissa. Suunnittelimme että siitä ne menisivät jatkossakin mikäli vintti rakennettaisiin. Näin säästyttäisiin olohuoneen piluulta. En tiedä mistä portaat nykyään menevät, olen kaivannut sitä asuntoa paljon. Mieheni sai viran tuolloin muualta Suomesta ja huoneisto myytiin, vaikka viisasti ajatellen sen olisi voinut vain vuokrata.
Siinä taloyhtiössä oli joku vihannestukku tai jotain vuokralla. Se ei ollut maksanut vuokriaan aikoihin. Isännöitsijä suuttui kun huomautin asiasta. No mehän ei oltu köyhyiä ja kipeita nousukaudella 1980-luvulla. Siinä talossa ei oltu koskaan siedetty lapsia, pikemminkin vihattu.
Olin ajatellut kirjaa Portsan lapsista. Useimmat sanoivat että oli oleellista olla näkymätön. Oli myös yleistä että syntipukkeja olivat aina samat lapset, koska se oli helppoa ja valheellista. Minua on aina kauhistuttanut turkulaisten julma ja raaka tapa suhtautua lapsiin. Jotenkin perusvihamielinen.
Myöhemmin aamulla katsoin Kakolan saneerattuja puutaloja. Olen pöyristynyt sillä näytti vahvasti siltä että asuntojen sielu oli tuhottu. Vanhat ihmiset uskoivat että taloissa asui talon henki. Jos talon hengen suututtaa väkivaltaisilla muutoksilla asunnossa tai talossa, niin huonosti käy. Yksi entisöijä kertoi että hän tunsi puulattiaa tutkiessaan selässään silmät, epäilemättä talonhenki oli huolestunut. En usko että gryndereillä on herkkyyttä tällaiselle tuntemukselle tai edes halua tuntea. Dollarit vilisee silmissä enemminkin.
Harmaa päivä Turussa. +2 astetta. Lumeton aika jatkuu.
Thursday, February 2, 2017
Melankolinen näkymä

Tihkusadetta, joka tullessaan maanpintaan synnyttää ohutta tilsujäätä. Tilsujää on vaarallista ja petollista. Olen kehittänyt tekniikan miten ostoskärryn saa kätevästi kiviportaita ylös. Yksi mies olisi halunnut auttaa kärryjen vetämisessä mutta kerroin hänelle että menee kätevästi näin.
Aina oppii uutta arkipäivän helpotuksesksi.
Kuva on otettu Tuomaansillalta. Jos olisin ollut tien toisella puolen näkymässä ei olisi tuomiokirkko vaan Koroisten valkoinen risti. Samapa tuo mitä rekvisiittaa kuvassa on. Joki on valkoinen ja kohmeen peitossa. Maisema on hyvin utuinen.
Subscribe to:
Posts (Atom)