Saturday, November 4, 2017

Vainajien ja Pyhien päivä

Minä uskallan ilmaista ajatuksen että rakkaus ihmiseen on ihmisaivoille saavuttamaton idea. Dostojevski.

Nykyisessä yliseksuaalisessa ajassamme on turha puhua rakkaudesta korkeamman henkisen elämän ilmentymänä, sillä meidän aikamme rakkaus on himon ilmentymä, ei muuta.(minä)
Muurintakainen kappeli pilkottaa puiden lomassa.
Eilen kävelimme vanhalle hautausmaalle tai uudemmalle puolelle, jossa on mieheni äidin suvun hautoja. Veimme pitkäkestoisen kynttilän palamaan.

Sitten menimme ortodoksien hautausmaalle ja olimme piknikillä kappelin luona. Oli hiljaista, vain liikenteen hienoinen kumu kuului. Äkäisen näköinen nainen kunnosti hautoja. Tänään lauantaina on litania. Olin valmis paniikkihäiriöön josko joku aktiivi seurakuntalainen pyyhältää paikalle.

Venäläisen kauppiaan entinen yksityiskappeli toimii nykyään myös Moskovan patriarkaatin siunauskappelina. Heidän oma kirkkonsa Vartiovuoren mäessä on niin ahdas ettei siunaustoimitus mahdu sinne. Turun ortodoksinen kirkko taas kuuluu eri patriarkaatin alaisuuteen ja Moskovan patriarkaatin alainen pappi ei voi suorittaa sakramenttia siellä, Turun nykyinen kirkkoherra kyllä siunaisi mutta se taas ei sovi Moskovan petriarkaatille. Hyvä että kappelissa voivat molemmat patriarkaatit sinata omiaan.

Oli lämmin sää, aurinko paistoi kirkkaasti ja ihmettelin miten vähän on enää puisia ristejä. Ortodoksiessa uskossa on kohta jossa puinen hautaristi säilyy vertauskuvallisesti maatuen lopuksi maaksi. Luonnonkalmistotkin häviävät ja hautausmaat muuttuvat valtakulttuurin mukaisiksi. Kaikki on luterilaisessa järjestyksessä.
Pietaryrtti kasvaa ja kukkii vielä kivenkolossa paistatellen.
Surun ja kaipauksen ilmentymiä on monia. Muistan aikoinaan nuoren naisen joka hoiti hautaa niin että yksi neuvöston jäsen valitti kirkkoherralle että nainen raapii haudan mustalle mullalle. Silloinen kirkkoherra sanoi että Jos se jotenkin helpottaa naisen surua, niin ruopikoon rauhassa. (Tämä oli kuoron nirppanokkakusipäiden mielestä fullgääriä ja itäsuomalaista primitiiviyttä.) huomasin seurakunnan historiaa lukiessani että itäsuomalaiset ovat tehneet Turun seurakunnan ja kirkon hyväksi enemmän kuin ruotsinkieliset ja muut turkulaiset yhteensä.) En tiedä mitä tapahtui mutta nainen sanoi ettei hän enää käy haudalla. Eilen kävelin hautausmaan kujalla ja näin että hauta oli hyvin hoidettu ja kynttilä paloi.

Turussa lämmintä +7 astetta. Aurinko on täällä taas.

No comments: