Väkeä oli riittävästi ja akustiikka toimi hyvin, ainakin siihen kohtaan jossa istuin. Sanovat vaikeaksi laulettavaksi tätä kuoroteosta. En ole pätevä arvostelemaan musiikkia ylipäätään ja kuulun niihin jotka mieluusti vain kuuntelevat musiikkia.
Lainaus käsiohjelmasta:
Kuten kaikki venäläinen ortodoksinen musiikki, myös nyt kuultava Vigilia on sävelletty kirkkoslaaviksi. Kyseessä ei ole venäjä, vaan ilmeisesti magedonian murteesta kehittynyt muinaisbulgaarin kieli, jolla on edelleen vahva asema Venäjän ortodoksisessa kirkossa. Kirkkoslaavin asema on sama kuin latinalla katolisessa kirkossa.
Sergei Rahmaninov (1873-1943) oli venäläinen säveltäjä, pianotaiteilija ja kapellimestari, jonka pääteoksina pidetään neljää pianokonserttoa, kolmea sinfoniaa ja vigiliaa. Tyylillisesti Rahmaninov oli myöhäisromantiikan merkittävimpiä edustajia. Hän sai vaikutteita venäläisestä musiikista erityisesti ihailemaltaan Pjort Tsaikovskilta.
Slaavilainen ortodoksinen kirkkolaulutapa oli alkujaan yksiäänistä ja pohjasi vanhoihin perinteisiin melodioihin. 1600-luvulta lähtien lauluihanne muuttui ja Venäjällä alettiin ottaa vaikutteita lännestä, jonka polyfoninen laulutapa miellytti slaaveja; yksiääninen laulutapa väistyi uuden tieltä. Tätä ilmiötä on kutsuttu joissakin piireissä rappiokaudeksi.
Rahmaaninovin Vigilia on paluuta osaksi vanhoille juurille. Joissakin osissa käytetään vanhoja ikiaikaisia melodioita ja laulutapaa. Vigilia syntyi 1915 suuren innoituksen vallassa alle kahdessa viikossa.
Kuorossa lauloivat Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat ja Turun Yliopiston Kuoro Kuoronjohtaja Mikko Sidoroffin johdolla.
Soolo-osuudet: Ilmari Pirttilä, tenori ja Kaisa Pönkä, altto
Konsertti esitetään seuraavaksi Helsingissä Uspenskin katedraalissa tänään klo. 18.00
No comments:
Post a Comment