Tänään oli huikaisevan kaunis myöhäisen syksyn päivä. Puut hohtivat keltaisina ja maassakin oli kahinaa. Patsaspuistossa oli lasten ääniä ja juoksevia jalkoja ja kiipeileviä hahmoja. Tämän leikkipuiston patsaat EU direktiivit määräävät kuulemma purettavaksi koska ne ovat joidenkin mielestä vaarallisia. Minusta virkamiehet ovat vaarallisia patsaille ja suhtautuvat vihamielisesti lapsiin.
Tässä kuvassa patsaat pitävät neuvoa miten selvitä kuolemantuomiosta. Puhe kilpailevasta liikunnasta lasten puistossa on huono. Lapset liikkuvat luonnostaan jos liikunta on mielekästä ja mieluisaa. Pakkoliikkuminen karkottaa suuren osan lapsista pois. Kaikki lapset eivät ole kilpailu ja kiipijäluonteita. Luovat lapset keksivät muuta tekemistä hyvinkin pian ja kaikkoavat pois.
Nämä patsaat toteutettiin pohjoismaisten taiteilijoiden voimin 1980-luvulla. Kaupunki avusti avokätisesti projektia silloin. Nyt nämä patsaat halutaan purkaa. En kyllä ymmärrä mistä tässä perimmältään on kysymys.
Millainen on turvallinen leikkipuisto? Olen kauhulla kuunnellut näitä "lasten varjelua vaaroilta keskusteluja." Kohta olemme tilanteessa, jossa lapset eivät saa kokea ja löytää itse asioita. Kaikki tukahdutetaan turvallisuuden nimissä. Tietysti on vanhempia jotka "rahastavat onnettomuuksilla." Onnettomuuksia ja vahinkoja sattuu aina, oli olosuhteet mitkä hyvänsä. Kerran olen nähnyt päiväkodin pihalla kiipeilypuun jossa "oksat" olivat sovitettu lapsille helpoiksi kiivetä. Se oli typerintä mitä olen vähään aikaan nähnyt. Elämä harvemmin on tasattuja askelia ja riskittöntö oloa. Lapsia ei enää uskalleta päästää luoviin leikkeihin ja itse keksimään elämän salaisuuksia. Parasta olisi että lapset ikävystyisivät kunnolla ja sitten keksisivät itse tekemisensä. Tämä ei tarkoita että patsaspuistoja ei saisi olla.
Toivon että toteutuu lupaus saman suuntaisesta patsaspuistosta purettavien tilalle. Taiteilijat suunnittelisivat ja toteuttaisivat sen. Näin hienoa suunnitelmaa ei saisi missata.
No comments:
Post a Comment