Albert Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 – 18. elokuuta 1905) oli suomalainen (suomenruotsalainen) taidemaalari.
Albert Edelfelt syntyi Porvoossa. Hänen isänsä oli arkkitehti Carl Albert Edelfelt (kuoli 1869), äiti oli kauppiaan tytär Alexandra Brandt. Albert ihaili Johan Ludvig Runebergiä, joka oli perheystävä, ja hän kuvitti Runebergin runoja. Edelfelt opiskeli Antwerpenissä (1873–1874), Pariisissa (1874–1878) ja Pietarissa (1881–1882). Taiteentukijat olivat alun perin lähettäneet Edelfeltin Antwerpeniin opiskelemaan Suomessa tuolloin arvossaan ollutta historiamaalausta ja suurten dramaattisten kohtausten kuvaamista. Tukijoidensa pettymykseksi Edelfelt opiskeli Antwerpenissä vain lyhyen aikaa ja siirtyi sitten "paheelliseen" Pariisiin, aikansa ehdottomaan taiteen keskukseen. Siellä opetettiin radikaalia uutta taidetta: nykyhetken ja olemassa olevan todellisuuden kuvausta. Edelfelt piti päänsä, ja kotiutui pian Ranskan pääkaupunkiin.
Edelfelt maalasi aluksi historiallisia aiheita (Kuningatar Blanka; Porilaisten marssi; Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista). Maalaustyyli muuttui vähitellen historiallisesta romantismista naturalistiseksi (Lapsen ruumissaatto; Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä). Myöhemmin hän maalasi myös uskonnollisia aiheita (Kristus ja Mataleena). Edelfelt maalasi myös paljon muotokuvia (esimerkiksi Louis Pasteurin, Aino Acktén ja Nikolai II:n muotokuvat) ja jonkin verran maisemamaalauksia (muun muassa Imatrankoskesta).
2 comments:
Yllä lainaus Wikipediasta
Kristus ja Mataleena -kuvassa on eroteltu keskelle maalausta jäävät kultaisen leikkauksen sekä tasajaon muodostamat neliöt, joiden sisään taitelija sijoitti kuva-aiheeseen liittyvät tärkeät elementit: Mataleenan pään ja Kristuksen käden. Alhaalta ylös nousevalle janalle osuvat Mataleenan silmät ja Kristuksen molemmat kädet. Kuvan “jumalalliseen kolmioon” jää Kirstuksen pää.
Post a Comment