Halju hallitus vie vähäosaisilta viimeisenkin rovon..

Kuusi nousi taas paikalleen ja lauantaina se saakynttilänsä. Kirkko oli samun peitossa ja joen toiselta puolen vain ääriviivat hahmottuivat.

Maailma olisi hyvä jos halju hallituksemme lopettaisi vähäosaisten kiusaamisen. Tämän päiväiset leikkaukset kohdistuvat opintotukeen, pieniin eläkkeisiin ja muihin, jotka eivät todellakaan vaikuta mitenkään valtiomme alhosta nousuun, päin vastoin. Ihan kuin olisimme yläasteella jossa koulukiusaajat kiusaavat. Yli 7000euroa tienaavat saavat etuuksia ja rikkaat rikastuvat. Ihmisten pitäisi herätä apatiasta, ei meitä niin vähän ole etteikö se vaikuttaisi äänestyksen tulokseen. Joskus tuntuu että hallituksen ministereillä on rakkovika ja kusi nousee päähän, ei luonnollista tietä ulos. Ministerimme eivät tiedä tavallisten ihmisten arjesta mitään. Tiedättekähän miten leipäjonot kasvavat ja siitäkin te leikkaatte. Hävetkää, mikäli osaatte hävetä. Kansa voisi kyykyttää teitä vaaleissa ja vaalien jälkeen, se oli teille oikein. Viette leivän lasten ja vanhusten suusta. Yksi tuttu oli ollut eräässä palvelutalossa vanhusten ruokailun aikaan. Ne vanhukset, jotka pystyivät syömään itse saivat ehkä mahansa täyteen, ne jotka eivät,yrittivät syödä haparoivin sormin ilman lusikkaa tai muita apuvälineitä, ja jotkut ei syöneet, koska syöttäjiä ei ollut. Siunattuja ovat vapaaehtoiset syöttäjät, vaikka ei niitä kaikille riitä.



Tunsin itseni hölmöksi kun kävelin tällä valopolulla. Tuli mieleen keskitysleiriläisten kävelytykset. Ihan oikeasti, oli pakko siirtyä kävelemään valokujan viereen.

Kirjastossa ja kaupungilla

Eilen illalla, kun joki oli musta kuin Tuonelan virta, kävelin sivukatuja kirjastoon. Uutuuksien hyllyssä loisti kutsuvasti Guzel Jahinan kirja Suleika avaa silmänsä. Se on Venäläistä nykykirjallisuutta parhaimmillaan, tiedän koska ahmin sitä yli puolen yön.


Kirjastotalo iltavalaistuksessa. Joen toiselta rannalta katsottuna se näyttää vanhalta ruotsalaiselta joulukortilta, ja on hyvinkin kiehtova.

Turussa on lämmintä ja kosteaa. Musta ja eloton maa lisää pimeyttä. Tässä ei ole mitään uutta, onhan näihin totuttu tai ainakin melkein totuttu. Ensi viikonloppuna alkaa luterilaisessa Suomessamme adventti; vanhanajan joulumarkkinat, kuusi tuomiokirkon edessä syttyy ja joulukadun valot sytytetään. Aikaisemmin oli kirkkaammat valot, nyt ollaan joka asiassa järkeviä ja säästäviä; joulukin on ulkoisesti himmeänpi kuin ennen.

Minusta joulukuu on tunnelmaltaan merkittävä sekoitus odotusta ja nostalgiaa.

Melankolia jatkuu

Sataa tihuuttaa. Lonttisten talot rakennettiin aikoinaan tiheään. Tuo mieleen Prahan takapihan. Tämä ei ole negatiivistä. Turussa katsotaan aina asioita negaation läpi ja siihen on muualta tulleen vaikea tottua.

Oravat mellastavat puissa ja maassa. Nämä oravat osaavat poseerata.

Jouluun on reilu kuukausi.

Joni Pyysalon kirja Alaska on kirja ajasta jossa elämme nyt. Toivon että tämä kirja saa Eurooppalaisen kirjallisuus pakinnon. Ei niinkään tavallista proosaa.

Melankolia VII

Sataa, ei satele. Sorsat uivat sateessa. Tällaista on varmaankin yli joulun.

Kävelin Vanhaa Hämeentietä ja ojensin muutamaa itsemurhakanditaattia. He hyppivät ajotielle kun auto oli tulossa ja sitten äkkiä takaisin. Kyseessä oli koulupojat. Mies ihmettelin etten saanut turpiini. Hän epäili että Nummenpakalla kiertää huhu hullusta akasta joka ei siedä liikenteen häiritsemistä. Nykyään nuorisolta puuttuu haasteita. Lapsilta on viety oikeus kiivetä puihin ja mennä yksin metsään. Kaikki on kontrolloitua ja turvallista. Lapsilta on viety vaaran kokeminen ja selviytyminen. Ihmekö sitten että ovat pois tolaltaan ja tekevät tuhmia tekoja ihan vain neuvottomuuttaan.



Kuten olen aiemmin sanonut, jokea on lähes mahdotonta kuvata ilman tuomiokirkkoa.

Melankolia VI

Tuomaanpuisto. Siellä on Porilaisten Marssi-patsas ja Lotta näköispatsas. Hieno puisto, ei ollenkaan sotainen. Tänään oli lämmintä +6 astetta. Kävelin Piispankatua ylös ja yksi mummo sanoi että tuossa on myytävänä sen maestron asunto. Hieman liikaa hintaa koska ei ole saunaa. Muistan erään välittäjän kerran sanoneen että hinta on suuntaa antava eli viitteellinen.

Jatkoin matkaani tuntien haikeutta elämän rajallisuudesta. Otin puistosta kaksi kuvaa. Miten samasta kohteesta otetut kuvat voivat olla valaistukseltaan erilaisia. Toinen tumma varjoinen, toinen valoisa. Laitoin tänne valoisamman. Kotona menin uteliaisuuttani katsomaan myynti kohdetta. Tuttu taulu seinällä.

Ajattelin yhteisöllisyyttä, josta olen vieraantunut. En oikein usko enää ihmisten hyvyyteen. Pahuuteen kyllä uskon, sitä ei kannata edes kyseenalaistaa.
Yöllä heräsin ja ihmettelin kuka kirjoittaa näppäimistölläni. Sitten tajusin että sade nakuttaa ikkunaan.

On ilta ja kynttilä palaa tallilyhdyssä.

Melankolia V

Se hetki marraskuisena päivänä kun hämäryys hiipii maisemaan ja muuttaa harmaan sävyt toiseksi harmaaksi, voi kokea koko melankolian kattauksen. Yksi ikonimaalari kerran sanoi että maalaa tietyllä sinisellä ja vetää hiuksen ohuen oranssin sinisen reunaan, syntyy violettia. Vai oliko se toisin päin, pitää kokeilla joskus.

Äkkiä alkoi sataa vettä, jää oli liukasta ja piti keskittyä siihen miten jalkansa sijoitti. Pinellan valot saivat ulotteita sateesta. Jokirannanassa on vaikea ottaa kuvia ilman tuomiokirkkoa. Se dominoi maisemaa mutta kuuluu siihen.


Kävelin torin yli. Kun nykyään käy torilla, pitää kommentoidasitä. Ostin ruisleivän lempileipurilta. Juureva juttu.

Fasismin lumipallo kierii jo

Marrakuun aurinko valaisi vanhan puun. Tämä yammi on suojeltu. Se on 1700-luvulta peräisin oleva yksilö. Jotakin pysyvää ajassamme.

Eilen illalla Suomi ensin-ryhmä häiritsi valtuuston kokousta niin rajusti että poliisi hälytettiin paikalle. Heillä oli kuulemma poliisin lupa tietyksi ajaksi olla paikalla tehostetun äänentoistolaitteen kanssa. Mitähän olisi tapahtunut jos anarkistit olivivat laulaneet valtuuston yli laulujaan? En pidå siitä että näille Suomi ensin ja Rajat kiinni porukoille naureskellaan vähättelevästi. Fasismi nousee kuin vierivä lumipallo, uskokaa pois. Yöllä mietin kuka mahtaa olla sisäministerimme.

Kokous itse oli värikästä kielenkäytön suhteen. Persut iloitsivat Trumpin voitosta ja punaviherfillarikommunistit mainittiin taas ja joidenkin puheenvuorot olivat tympeää kuultavaa.

Positiivista oli vanhan kaupungin laajennus ja kunnostus suunnitelma.

Ei voinut välttyä vaalien läheisyydeltä.