Jumalan tähden houkka Lizaveta Smerdjastsaja

Jos joku on täydellisen vapaa henkilö niin Lizaveta S. Hän oli puhumaton ja pieni ainen, joka ihan pienestä lähtien pukeutui pelkkään palttinapaitaan. Hänet tunnettiin kaupungissa hyvin. Jotkut säädyllisyyteen vetoavat henkilöt yrittivät pukea Lizavetaa. Kerran kirkossa hänet puettiin säädyllisiin vaatteisiin ja kenkiin, mutta Lizaveta riisui ne kirkon porstuassa ja lähti matkoihinsa paljain jaloin, palttinapaita päällään. Hänelle kyllä annettiin ruokaa ja almuja mutta hän antoi ne heti pois. Orpoja ja osattomia Lizaveta rakasti ja lahjoitti heille lahjansa. Hän osasi vapauttaa itsensä täydellisesti.

Lizavetasta sanottiin että hän oli idiootin kasvoinen ja hänen silmansa olivat tyhjät.Lizavetan hiukset olivat mahtavat:paksut ja kiharaiset. Ne muodostivat pään ympärille mehevän mättään jossa oli multaa, kuivialehtiä ja varmaan myös täitä. Talvella hän yöpyi navetoissa ja talojen porstuoissa, kesäisin pelloilla ja puistoissa, Hän kieltäytyi ruoasta, paitsi vedestä ja tummasta leivästä. Ajan oloon ihmiset alkoivat rakastaa omaa Jumalan hulluaan, Edes räävitön poika sakki ei kiusannut häntä.

Sitten tapahtui jotakin hyvin outoa ja tuomittavaa sillä Lizaveta oli raskaana, Kuka paholainen oli tehnyt väkivaltaa Jumalan hullulle? Joka tapauksessa eräänä yönä lapsensa menettänyt vanha pari kuuli rikkaan ja riettaan isäntänsä saunarakennukseata outoa ääntä. Lizaveta synnytti pojan, lapsettomaksi jäänyt vaimo pesi ja kapaloi lapsen ja otti hänet hoiviinsa. Lizaveta siirtyi vaeltelemaan taivaallisia katuja. Hänen aikansa täyttyi maanpäällä. Jumalan orpolapsi on kaikkien perhettä sanoi lapsen löytäjä vaimolleen, ja myös meidän.

Jos haluatte tietää tämän lapsen myöhemmistä vaiheista lukekaa Dostojevskin Karamazovin valjeksiä.

En nyt viihdy tässä ajassa

Piha on tasainen ja hirviötön. Tästälähin sadevedet menevät viemäreihin. En ole varma onko se kokonaan hyvä asia. Pitääkö sateen langeta maahan vai viemätiin? Jätän tämän tulevaisuuden näytettäväksi.

Sade on siunannut, mehevät kuurot ovat kastelleet metsiä ja katuja. Nuha alkaa hätyytellä. Pitäisi käyttää paksupohjaisia kenkiä ulkona. Mitä tapahtuu Itä-Ukrainassa? Kaikki sen tietävät, mutta kukaan ei uskalla sanoa totuutta. Sota koputtelee Euroopan ovilla. Näin kuvan jossa Venäjän "tsaarilla" oli hullun silmät. Väreet menivät pitkin selkäpiitä. En nyt viihdy tässä ajassa.

Tuohus palaa tasaisesti. En ole rukouksen mestari, mutta pyydän maailmaan rauhaa. Minusta
tuntuu että heikkohermot ovat menneet jo Ruotsiin sota-aikuisiksi. Yksi frouva on pakannut korut ja oblikaatiot sekä muut arvokkaat esineet sellokoteloon, joka nököttää käytävällä valmiina; sen hän sieppaa mukaansa ja menee laivalla Tukholmaan. Minusta viulukotelo riittäisi, mutta täti on aina ollut hieman suureellinen.

Entinen sotalapsi väitti että sotalapseksi ei huolittu ketä tahansa, vaan silloin kerättiin geenipankkia puhtaan suomalaisen rodun säilymiseksi mikäli "ryssä" miehittäisi Suomen. Hän oli tietoinen geeneistään ja kasvoi monta senttiä puhuessaan.
Minusta mielenkiintoisin sotalapsi on Pertti Ylermi Lindgren, joka myös Kreivinä tunnetaan. Hän tosin karkasi Ruotsista melko pian ja tuli 12 vuotiaana omin avuin Turkuun varmistamaan että äitillä on kaikki hyvin.

Luen Dostojevskin Karamazovin veljeksiä tai pitäisi olla veljestöä, sillä niin minä sen ymmärtäisin. Ovatko Putin ja Kremlin veljestö lukeneet kioskikirjoja Dostojevskin sijaan, vai mistä on kyse?
Minulla ei ole vastausta tuohon. Kohta Raakelit itkevät kaatuneita poikiaan jotka oliva "lomalla" Ukrainassa. Koska he olivat virallisesti lomalla ja lomautettuja eli erotettuja, eivät äidit saa hautajaisavustuksia, eläkettä eikä kunniaa. Armahda meitä!

Talo on saarrettu

Talo huojahtelee kun sen ympäriltä kaivetaan maata salaojaputkia varten. On jotenkin toisaikinen olo ja keskittymiskyky tiessään. Tiedän että tämä lienee tarpeellinen operaatio ja tehokkaita duunareita näyttävät olevan; eivät tupeksi varmaankaan monta päivää. Tällaiset pedot vaanivat aamulla aikaisin pihalla.

Yleensäkin on viisasta olla kyselemättä kaupungilta mitää. Joku oli kysynyt lupaa saunan tekemiseen. Lupaa ei herunut; sen sijaan joku pilkunviilaaja oli keksinyt että takapihan vajarakennus on laiton. Rakennettu yli sata vuotta sitten omin luvin kuten kaikki tuolloin. Raunistula oli silloin Maarian kuntaan kuuluva alue.

Ulko-oven edessä on kuoppa ja keko. Uskon että se on kadonnut tunnissa.


TVT:ltä voisi kyllä kysellä mitä kuuluu puuvuokratalojen tilanteessa?

Jos vanhukset joutuvat muuttamaan pois ikänsä asuttamastaan asunnosta, he taantuvat hyvin nopeasti. Turvallisen asuinympäristön katoaminen edes auttaa ennenaikaista kuolemaa. Tai sairastumista. Puutalossa asuu paremmin, mummot juoksee kovemmin. Älkää myykö meitä!

Polkupyörällä keskustaan kivasti

Tässä nyt on viime perjantaina avattu kaksisuuntainen polkupyörätie "Rahamiesten sillalta" Kauppiaskatua torille. Hyvä alku, josta voi jatkaa pyörätieverkostoa eri suuntiin.

Olen ihmetellyt "Rottapolun" lankkutien pyöräilyä. Saako siinä ajaa, vai eikö saa. Jotkut ajavat liian lujaa ja ovat vielä kiukkuisia kun kävelee tien tukkona siellä. Minusta se on liian kapea pyöräilijöille ja jalankulkijoille käytettäväksi yhtäaikaa.

Tässä vielä pala vihreätä tiiliseinää Portsasta.

Portsan pihoissa II

Pinenkin pihatilkun voi tehdä mieleisekseen keitaaksi. Ilahduttavaa ja merkillepantavaa on hyötypuutarhojen lisääntyminen asuntojen porraspieliin ja edustoille. Yrttejä, salaatteja ja muita syötöviä kasveja. Tomaattia en kyllä nähnyt tai ne olivat muissa pihoissa.

Tässä vehreydessä on Heikkilänkadun tunnelmaa. Tässäkin pihassa on pensaita ja puita ja pyykinkuivatusnarut. Vanhanaikaisia pyykkiseipäitä en nähnyt. Muistatte varmaankin nuo huojuvat seipäät, jotka tuulen mukana taipuiva ja saivat pyykit tnassimaan naruilla. Vähän ennen kuolemaansa anoppini sanoi että kukuka varasti pyykseipääni? En tiedä mitä henkilökohtaista niihin sisältyi. Hän oli talkkari, ei tosin Portsassa.

Erään talokahvilan pihalla oli tämä hauska pöytä. Kuvassa lienee kyseisen talon tarinaa. Ampiaisia pörräsi runsaasti. Aurinko paistoi ihmiset olivat tarkkailevan hyväntuulisia. Jotenkin haistoin pientä kireyttä. Vanhat rouvat juorusivat salaperäisesti myytävästä asunnosta. Ihan normaalia portsalaista elämänmenoa. Salaattiruukku rappusilla oli muhkeassa kunnossa. Joku todella myi asuntoaan eräällä kadulla ja sinne sai mennä katsomaan, en mennyt. Olisi toisellapuolen katua oleva mielenkiintoinen ja ylihintainen asunto ollut näytillä, niin olisin mennyt kuolaamaan.

Portsa on hyvin järjestäytynyt kaupunnginosa. Tietynlainen rähjäisyys on kätketty tai kitketty pois. Ajattelen Kupittaankadun uhanalaisia taloja ja pihoja. Niissä oli vielä vanhaa nostalgiaa jäljellä hyvässämielessä.

Sähkökaappimaalaus. Takana Sofiankadun päiväkoti.

Malva kukkii tässäkin pihassa. On kesä vielä. Syksyllä pihojen ilme on toinen, karumpi ja riisutumpi; nauttikaamme nyt tästä. Alla olevassa kuvassa kaunis ja eläämäänähnyt tuoli odottaa että saisi edelleenkin olla kaupungin vuokratalossa ja että taloja ei myytäisi. Toivoisin parempaa tiedottamista kaupungin taholta ja myös ystävällisempää käytöstä. Heille saa asian tiimoilta soittaa virka-aikana ja asiallisesti kysyä mikä on tilanna. Mikäli kaikki on rahellistä ja avointa voi toivoa että tiedottaminen on myös avointa ja rehellistä. Kaikilla on oikeus puutaloasumiseen, se ei ole ainoastaan omistusasunnon omaavan oikeus.

Vanhoja pihoja ja kasveja bongaamassa Portsan pihamarkkinoilla

Vanha Malva kukkii porraspielessä. Se on ennen ollut yleinen pihakasvi, nyt sitä tapaa vanhoissa pihoissa.

Yrttejä ja kukkia voi istuttaa näinkin taloudellisesti ja kauniisti. Vaatii hieman viitseliäisyyttä ja silmää asettelussa.

Vanharouva Portsalainen tässä kataselee pihaansa. Hän lienee asunut ainakin 60vuotta Portsassa.

Samaisen talon pihalta tämäkin väripilkku alakuvassa on. Piha ei ole erityisen rehevä, pikemminkin askeettinen. Muistankohan väärin että ennen oli enemmän puita ja pensaita. Pähkinäpuu ainakin oli ja syreenipensaita.

Rehevin piha löytyi Korkeavuorenkatu 2:ssa Olin yllättynyt pensaiden ja kasvien määrästä. Enimmäkseen vanhoja istutuksia ja pilaamatonta pihasuunnitelmaa säilynyt keidas. Oli toki alempanakin pihoilla rehevää mutta täällä oli erityisen hieno piha. Tämä on yksityiskohta, koko piha on yhtä vihreää ihanuutta. Tarkoitan alla olevaa kuvaa.

Sitten kaupungin puiset vuokratalot jotka ovat uhan alla. Ihania auringonkukka istutuksia ja rehevyyttä. Kaunis pihapiiri. Kirjoitin nimeni vetoomukseen että asukkaat saisivat asua edelleenkin näissä taloissa ja pihoissa.

Alla vetoomuksen vieressä ollut piirustus ettei puutaloja myytäisi.

Pro Hellahuone

Pro Hellahuone ajaa kaupungin vuokrapuutalojen asiaa ettei niitä myytäisi. Vetoomukseen voi kirjoittaa nimensä ainakin pääkirjastossa.

Eräs mielenilmaisussa mukana ollut kertoi surullisesta esimerkistä kaupungin menettelystä aikaisemmin. Lähistöllä on talo, josta oli vuosia sitten häädetty vuokralaiset pois. Taloa ei sen koommin ole mitenkään huollettu. Ikkunoissa ja ovissa on vanerit ja rappio on muutenkin täydellinen. Hän toivoi ettei nälle taloille kävisi samoin. Toivon itsekin samaa.

Poliisi kävi nopeasti visiitillä ja ajoi pois. Huusimme poliisille: Kotona nukkuu paremmin, älkää myykö meitä. Poliisi moikkasi ja ajoi pois.