Sota-ahistus I

Nuoriso ihmettelee miksi länsimaat eivät tee mitään Ukrainan humaanitaarisenkatastrofin ehkäisemiseksi. He ovat oikeassa mutta poliittiset päättäjät eivät riskeeraa omia intressejään. Kuulostaa kamalalta ja sitä se onkin. Valtapolitiikassa ei ole empatiaa eikä pyyteettömyyttä, me kansan jäsenet voimme olla empaattisiä ja korjata haavat, pestä kuolleet ja pelastaa pakolaiset pois sodan jaloista. Voimme ruokkia nälkäiset ja auttaa, mutta sotaherrat tappokoneineen tappavat. Ihminen tuntee kivun kropassaan ja väsymys iskee mieleen. Informaatiota tulvii. Kuka jää kylmäksi kun kerrotaan synnytyssairaalan pommituksesta, kaiken minkä teette nyhdelle näistä vähäisimmistä, sen te teette minulle sanoo Jumala suuressa kirjassaan. Tässä on kyse viattomista lapsista mutta ainahan lapset ovat vihan kohteena olleet.