Pahuuden anatomiaa

Sergei Lebetevevin trilleri nostattaa karvat pystyyn lukiessa. Luettuani kaksikymmentä sivua olin valmis lopettamaan lukemisen. Kuitenkin vastenmielisyys pahuutta kohtaan väistyi taka-alalle ja mielenkiintoni heräsi suljetun kaupungin myrkkytuotannon ja valmistuksen myötä. Tämä voisi tapahtua missä tahansa maailmaa. Kukaan kirjan henkilöistä ei saanut sympatioitani. Kirjan kieli on kaunista ja korostaa pahuutta äärimmilleen.