En ala analysoimaan tätä tässä. Sanon vaan yksioikoisesti: "Mitä helvetillisenpi elämä, sen varmemmin pääsee taivaan ihanuuteen." Tämä on vastoin kirkollista elämää jossa pyrkimys näyttäisi olevan kaiken elämään kuuluvan pahan ja epämiellyttävän karkoittaminen. Tällöin yritetään luoda taivas maanpäälle ja sen kautta mennään helvettiin sutjakkaasti. Martti Luther taisi olla häirikkö kirkollisissa piireissä. Tämän päivän häiriköt pannaan hiljaisiksi ja syrjään, ainakin kirkon piirissä. Ortodoksikirkon piirissä heidät julistettiin Venäjällä Jumalanhulluiksi ja kanonisoidaan pyhiksi myöhemmin. Venäjällä olivat nuo houkat, Kreikassa oltiin maanläheisinpiä ja esimerkiksi, kun maatyöläiset näkivät pappien kuljettavan Johannes Kastajan pyhää ja parantavaa pääkalloa sairaan luo, he totesivat:"Kallo menee." Kun papit kävelivät takaisin ja ohittivat heidät, he totesivat: "Kallo palaa." Mitä sitä sen enenpää vouhkaamaan. Suomessa taas ollaan melkein luterilaisia.
Kuuntelin aamulla Kuusi kuvaa lähetystä jossa pastori Kaj Sadinmaa kertoi elämänsä kuvista ja kokemuksista. Hänen selviytymistarinansa on Ihme.
Turussa tuulista ja aurinkoista.
No comments:
Post a Comment