Sunday, September 15, 2013

Ilomantsin seurakuntien historian pikaista silmäilyä


Silmäilin aamulla Ismo Björnin Ilomantsin historiaa. Keskityin Ilomantsin luterilaisen ja ortodoksisen kirkkojen ja seurakuntien historiaan. Ortodoksien lapset olivat lukutaitoisempia kuin luterilaiset. Luterilaiset vastustivat koululaitosta "pirun keksintönä." Nykyään vastustetaan nettiä samasta syystä molemmissa vanhoillisissa piireissä.

Tieriidat ovat hyvin suomalainen ilmiö. Luterilaiset vastustivat tien tekemistä ortodoksiselle kirkolle. Onneksi kuitenkin tie rakennettiin. Jostain syystä riitaisuus seurakuntien sisällä oli ja se haittasi hengellistäkin elämää. (Tämä on oma päätelmäni.) Yleensä ottaen ortodoksit ja luterilaiset seurakunnat ja ihmiset tulivat hyvin toimeen keskenään.

Ortodoksista seurakuntaa haittasi myös pappien palkan maksujen loppuminen 1918-tapahtumien jälkeen. Suomi itsenäistyi ja se aiheutti omat uudelleen arvioinnit jatkuvuudelle. 1920 sisäministeriö karkotti Kirkkoherra Ostrovskin. Hänestä oli tehty ilmianto etsivän keskuspoliisille epäiltynä yhteydenpidosta Venäjälle. Seurakuntalaiset puolustivat pappia. Kuohunnan vuodet olivat 1917-1922 ja toinenkin venäläinen pappi sai lähteä.

Seuraava "kuohunnan aika" sijoittuu Rauno Pietarisen kirkkoherrana olon aikaan. Uneliaaseen aikaan tuudittautuneet seurakuntalaiset herätettiin toimintaan. Uudistuksia tapahtui taloudessa ja hengellisestikin. Tiistaiseuralle etsittiin uusia toimintamuotoja. Ymmärsin, että Pietarinen halusi kirkon olevan yhteiskunnassa, ei sen ulkopuolella. Tukea hän sai silloiselta piispa Ambrosiukselta. Kaikkia tämä ei miellyttänyt ja taas juoniteltiin ja riideltiin. Vanhoilliset, etten sanoisi kepukaiset, polttivat päreensä. Tilanteeseen toi lisää väriä Paavo Lipposen vierailut.

Itse kammosin luterilaisia menoja, eritoten hautasjaisia. Ei ole mukavaa omaisena kuunnella vainajan nimittelyä laitapuolenkulkijaksi, sillä sitä hän ei totisesti ollut. (Halusin kuristaa tuntemattoman papin, joka lateli outoja asioita) Taustalla oli perintöä liian vähän (!) saanut sukulainen. Tämä esimerkki oli vienoimmasta päästä.

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkokuoron historia on mielenkiintoinen. Sen voi jokainen itse lukea Björnin historiasta. Kuorolaiset ja kanttorit ja laulutaito ja muut mielenkiintoiset asiat ovat jotenkin tuttuja Turusta.


No comments: