Muikku eli muje oli lapsuudessani Koitereen kultaa. Sitä pyydettiin kesäisin nuotalla, joka oli yhteisöllistä ajanviettoa. Syyskalastus oli kovaa kalastus aikaa. Lapset osallistuivat kalojen päästelyyn verkoista. Kalat kuljetettiin mantereelle myyntiin. Kaikki kalastivat jotenkin.
Nyt ainoastaan virvelöidään tai ostetaan kalat toreilta ja kaupoista. Kuha ei kuulu alkuperäiseen kalakantaan, mutta istutuksen seurauksena se on levinnyt ja hävittänyt muutamia perinnäisiä kalalajeja. Kalastuksestakin näyttää tulleen viihdettä ja ajankulua. Mummo-Beatan ajan ihmisille kalastus oli leivän jatkeen hankintaa. Sen eteen tehtiin töitä ja aina oli pelko "perseessä" että nälkä vaanii nurkan takana.
Marjanpoimijat olivat omasta takaa. Kouluissa mentiin puolukkametsään ja jokaisen oli kerättävä ainakin mukillinen puolukoita. Keittäjä ja opettajat vahtivat ankarasti että kukaan ei lusmuillut.
Kerran yksi poika ja tyttö rupesivat riitelemään ja poika kajautti posliinimukilla tyttöä otsaan. Otsaan tuli kuhmu. Poika meni metsänpeittoon pakoon ja sitten etsittiin tuomitsevassa hengessä. Itselläni kiersi mahassa ja ajattelin että onneksi poliisi on kaukana. Asia kyllä sovittiin ihan keskustelemalla.
Tämä tapahtui joskus 1950-luvulla.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment