Saturday, November 13, 2010

"Muistin hullu pulpahdus..."



Perjantain Runoseminaari Turun pääkirjastossa oli sekoitus tieteellistä plätinää ja ja maanläheistä pohdintaa, ja esimerkkejä siitä mitä me yleensä muistamme, haluamme muistaa ja muistamme, vaikka emme haluaisi muistaa ja sitten yritämme muistaa mutta ilman hullua pulpahdusta emme muista.


Otsikko oli Miten runo muistaa? Satu Manninen käsitteli kollektiivista muistia ja yhteiskunnallisten tapahtumien käsittelyä runoudessa. Tätä muistin osaa on käsitelty paljon historiassa. Nyt saatiin sitten runokin mukaan.

Kristian Blomberg kysi: Sensuroivatko moderniset tyyli-ihanteet kirjallista muistamistamme.

Sirkka Knuuttila: Friedrike Mayröcker - ruumiillisen muistin taiturimainen veteraani. Suosikkini ja malliesimerkki luennoitsijasta joka voi olla luennoitsijana verevä ja hauska, olematta löperö.

Friederike Mayröcker on Itävaltalainen runoilija, syntynyt 20. Joulukuuta vuonna 1924 Wienissä. Friederiken esityksessä Sirkka Knuuttila vilautti kuvia Friederiken työhuoneesta. (Hetken luulin että kuvissa oli mieheni työhuone.) Mayröcken runoja on hänen kootuissan noin tuhat; suomeksi niistä ei ole runsaammin näkynyt. Sirkka Knuuttila on niitä suomentanut parisataa kpl. Mayröcker on hänkin, kuten niin moni muukin kirjailija mainittu vuosittain Nobel-ehdokkaana.


Sitten päästiinkin maanläheiseen aineistoon: Muistisairas runo. Mitä sitten jos runo ei muista? Timo Harju Ja Miikka Laihinen puhuivat: Mitä me ylipäätään tiedämme muistisairaiden ihmisten muistista. Todennäköisesti dementikkoja ei saisi jättää yksin ja unohtaa. Muisti aktivoituu jotenkin toisen ihmisen seurassa. Dementikon hautajaisissa käy yleensä niin että omaisilta unohtuvat vainajan viimeiset vuodet. Puhutaan ja muistellaan sitä aikaa kun hän oli normaali muistaja. Dementikoille tapahtuu usein "muistin hullu pulpahdus". Asiat tulevat kiteytyneinä ulos.

Minusta tuntuu että muisti sinänsä on epäluotettava ja noudattaa omia lakejaan. En väitä että muisti valehtelee, aika vain todennäköisesti värittää muiston.

Ja aika ajoin on parasta että ei muista, mitään. Seminaari jätti muistilokeroihin pohdittavaa; joskus on parempi jättää vastaus vastaamatta heti ja vastata vasta viiden nukutun yön jälkeen. (Vapaasti Mayröckeriä lainatakseni.)



Kuvat suurenevat jos klikkaat niitä hiirulaisella. Samalla hiiren kohdistuksella tulee näkyville myös kuvien nimet.

Friederike Mayröcker Wikipediassa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Friederike_Mayr%C3%B6cker

No comments: