Thursday, March 5, 2009

Nikkari jugendia ja empiretalo

Kaskenkatu 15:n kohdalla, aivan Turun keskustan tuntumassa löytää sisäpihalta historiallisen keitaan. Aika tuntuu siirtyvän kauas toisille vuosisadoille, sillä paikka henkii mennyttä aikaa. Kadun varrella oleva empiirerakennus on vuodelta 1831. Se on kokenut kovia ja se on yritetty polttaa kaksi kertaa. Empiiretalossa ei ole asukkaita, vaan siellä on työhuoneita. Pihan perällä on vanha talousrakennus vuodelta 1923, se on kesäisin melkein kokonaan murattien peitossa.

Rakennukset on omistanut Erkki Eurannon perikunta ja ne ovat olleet suvun hallinnassa vuodesta 1918 alkaen. 2008 alusta asunnot myytiin Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet-säätiölle, joka omistaa naapurostossa kohoavan Turunmaan sairaalan. Talojen tilanne on nyt pysähtyneessä tilassa, sillä uusi omistaja on hakenut kaavamuutosta, jonka käsittely kestänee kauan.

Kattolautojen päällä oli aikoinaan pinkopahvia, joka oli alkanut roikkua. Pinkopahvin alta paljastui elävä lautakatto.

Jugendtalon on suunnitellut arkkitehti Alex Nyström, kuuluisan Gustav Nyströmin pikkuveli. Hän oli aikanaan mukana kunnallispolitiikassa ja oli arkkitehtien yhdistyksen puheenjohtajana. Erityistä huolta hän kantoi Turun kaupunkikuvasta. Hänen tähtiajatuksenaan oli ettei kaupungin kukkuloiden ylärinteille rakennettaisi kahta kerrosta korkeampia taloja.

Rakennuksiin ei ole koskaan tehty peruskorjausta. Katto olisi kyllä pitänyt mielestäni korjata jo aikoja sitten. Se lienee ensimmäinen edellytys säilyvyyden kannalta. Alkuperäiset puuhellat ja kauniit, koristeelliset kakluunit ovat käytössä melkein kaikissa huoneustoissa. Täältä löytyy myös vanha turkulainen hellakakluunimalli, jota ei tiettävästi ole juurikaan säilynyt muualla. Rappukäytävien pienet kakluunit ovat myös erikoisuus. Käytävän seinissä voi erottaa hienot, ajalle tyypilliset koristemaalaukset ja lattioita peittää, luultavasti, Kupittaan Saven punavalkeat Viktoria-laatat. Kolmea rappukäytävää valaisee kattoikkunat ja ullakkotilaa valaisevat alkuperäiset step-lasit. Erikoisuutena vielä voisi mainita, tai on mainittava, hienot holvatut portaat, erilaiset peiliovet sekä keittiöiden kulmiin upotetut kaapit. Eräästä vinttihuoneesta löytyy myös seinään upotettu kiinteä kerrossänky.

Alla kuva rappukäytävän kattoikkunasta. Sieltä päiväsaikaan valuva valo pehmentää rappukäytävän ilmettä.

Kaavamuutos on odotettavissa, mutta se ei aivan välittömästi uhkaa taloja. Kuitenkin niiden kohtalo lienee sinetöity. Vanhojen rakennusten kunnostaminen tuskin kuuluu uuden omistajan suunnitelmiin. Soisi näiden rakennusten säilyvän. Tässäkin olisi haastetta tulevalle Euroopan kulttuuripääkaupunkiudelle.

Aineistona käytetty: Rakennusperinteen Ystävien Lehti Tuuma 2/2008. Taas yksi rakennuskeidas uhattuna Turussa, Kirjoittanut Terhi Arell.



Haikein mielin kuljimme kaupungin halki ja mielessä kävi ajatus kaikkien kauniiden yksityiskohtien olevan mennyttä rakentamisessa nykyään.

4 comments:

Anonymous said...

Kaunista rakentamista. Ennen osattiin tehdä kauniita yksityiskohtia. Nykyään tehokkuus ja tuottavuus jyrää. Koskahan säädetään laki rumien rakennusten rakentamisen estämiseksi?
Ja vastaavasti laki kauniiden rakennusten kunnossapitämisestä.

Henna said...

Moikka, oon jo pidemmän aikaa ihaillut tätä taloa. Vähän kaukaa haettu, mutta mahdatko tietää omistajan nimeä? :-)

kiitos.

quijote said...

Turunmaan sairaala.

Henna said...

Jaa no tää olikin jo tiedos..