Aamun viileässä

Aamulla aikaisin sää oli viileä ja raikas. Kävin ostoksilla kaupassa johon pääsee ilman kirtelyä. Torin seutu on nykyään labyrintti, koskaan ei tiedä mistä pääsee kulkemaan. Olen tympääntynyt tähän kaupunkiin. Tätä keskustan myllerrystä on kestänyt liian auan. Eilen harhaannuin torille, ei olisi pitänyt, sillä sinne oli noussut kaksi simpukkaa, jotka ilmentävät saaristolaistunnelmaa. Ortodolsinen kirkko seisoo urheasti murjottuna omalla, valtion lahjoittamalla tontillaan, kiitos silloisen kulttuuriministeri Kivistön, joka ei ollut turveministeri. Mikä tässä kirkon korjaamisessa maksaa, etenkin paalutuksessa. Seurakuntasali on kuulemma remontoitu, juhlat ovat tulossa ja toivon ettei kirkko keikahda vaarallisesti, munantervaajien veljeskunnan edustajat saapunevat paikalle, he haluavat purkaa kirkon ja rakentaa jotain joutavaa tilalle. Mikäli tontti myytäisiin salassa, se olisi petos ja kiinteistölautakuntamme kirkkoherran johdolla olisivat kusessa. On täällä ennenkin kähmitty, jotkut kähmijät ovat vieläkin kiinteistölautakunnassa, taitavat kolkutella sataa vuotta kohta. Seurakunnan valtuuston kevätkokous oli jo toukokuussa, vieläkään ei ole pöytäkirjaa netissä. Seurakuntalaisilla on oikeus nähdä mitä sinne on kirjoitettu. Tämän kaupungin poliittinen ilmasto on härski ja pelottava, aivn kuin olisimme siirtymässä vuosia taakse päin.

Kannanottokuva.