Tammikuun viimeinen päivä

Eilen torilla oli hapankaalin ja hapankurkun myyjä. Hän oli tullut Hämeen mailta ja heti minä ostin molempia tuotteita. Tiesin entuudestaan tekijän ja myyjän. En pettynyt. Hapankaali on lähes kaloriton ja samalla sisältää ihmisen kaikki tarvitsemat ravintoaineet. Hapankurkut taas hillitsevät haiman liikakäyntiä. Sopii hyvin diabetikoille, mutta ei tietenkään paranna kokonaan.

Tori on kaventunut entisestään torin kannen päällisten töiden vuoksi. Kalakojut sentään ovat paikallaan. Turku ei sovi erityisherkille asuinsijaksi. Empatia ja myötätunto ovat turkulaisille tuntematon käsite. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kuuluisan sanonnan kanssa että Täältä löytyy totuus. Ei löydy. Kovuus ei ole sama kuin totuus. Ovat kieronpia kuin savolaiset koskaan. Tämän opin Seikkailupuistossa muinoin ja siellä metodi oli epäluulo, kyttäys ja herjaaminen. Vanumamman syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi talo saa julkisivun kunnostuksen. Vanumamma olisi tutkimuksen ansaitseva naisyrittäjä miehisinä aikoina. Aleksandranpuito on uhattuna uusien rakennushankkeiden vuoksi. Havainnekuvan mukaan torin reunalle tulisi, molemmin puolin ortodoksista kirkkoa, kaupungin talo ja virastotalo, sekä samaanlainen rakennus jossa olisi jotain virastotoimintaa. Pormestarin asuntokin kuuluu kuulemma tähän suunnitelmaan. Havainnekuvan talot ovat rumiaq betoni laatikoita. Kaikki vanhat puut ovat klanittu pois. Tontti on ahdas. Tiedän että Turussa ei tykätä Engelin arkkitehtuurista. Kirkko muistuttaa autonomian ajasta ja rauhan ajasta liikaa. Engelin suunnittelema kirkko hakkaa betonilaatikot mennen tullen tyylissä ja kauneudessa.