Joen rantapolun kuvia

Kuvia on lisää tulossa. Tässä muutama kuva illan valossa. On mukava nähdä miten nämä säihkyvät aamun valossa.

Työt ovat kiinni ikkunanpokissa. Ikkunanpokat ovat vanhan aikaisia ja siksi sopivia.

Ilta viilenee ja pimenee. Joki saa lisää varjoja ja vanhat puut luovat tunnelmaa.

Menkää kävelemään rantapolulle. Siellä tapahtuu.

Pyykki kuivuu tuulessa

Heinäkuun viimeinen päivä. Nummenpakalla saunassa.Kiskoin villiviiniä pensasaidasta. Sadetta on saatu liikaakin ja savinen maa panttaantuu kenkiin märkänä paakkuna. Tuuli ei ole lempeä ollenkaan. Perunapenkki oli kasvattanut perunan varsia. Etanat olivat kalunneet lipstikan josta ne näyttävät erityisesti pitävän.

Parivuotta sitten ostin Portsan pihapäiviltä ukonhatun taimen 70centillä. Se kukkii nyt ja on kasvanut pitkäksi. En huomannut ottaa kuvaa saunomisen ja riipimisen lomassa.
16.8 on taas Portsan pihapäivät.

Näin pitkäksi on kasvanut avocado joka heräsi henkiin taannoin.

Pyykki kuivuu tuulessa. Pitää päivystää ettei sade pääse yllättämään. Aidan takana "pojat" pitävät illanistujaisia, jotka ovat huomattavasti seestyneet vuosien varrella ja iän myötä.

Elokuu ja Koitere. Sinne pian. Ennen sitä kävelypolulle on ilmestynyt puihin ikkunanpokiin kiinnitettyä taidetta.

Heräsin sateen kohinaan

Aikaisin aamulla heräsin sateen kohinaan. Sadeseinä piiskasi katua ja kattoja.

Sateen jälkeen kävelin jokilenkin raikkaassa säässä. Aurinko näyttäytyi ja joki oli täyttynyt äärimmilleen. Polulla oli isoja lätäköitä.

Sadevesiputki sylki vettä pärskien kuuluvasti. Pari miestä mouikkaili rantapolun penkeiltä. Kaljatölkkejä oli siellä täällä maassa. Keräsin pois ja vein osan pantittomia metallinkierrätykseen. On Laituritapahtuman aika ja kaupungissa soi.

Aurajoessa pulikoi lintu. Agricolankadun alapuolella ruohikossa havaitsi epätavalliset tötöttäjät jotka osoittautuivat pupan korviksi. Yritin ottaa kuvan, mutta pupu oli toista mieltä ja paineli terassiravintolan suuntaan.

Tehtaankatu 1:n "puuparokkiaitaa" on ruvettu kunnostamaan. Sen ryhti on korjattu ja maalikerroksia rapsuteltu pois.

Sateen jälkeen pensas on puhdas ja pisaroi mahdollisessa auringossa.

Portsan Grillistä nuorison kohtaamispaikaksi

Annanpuisto Portsassa on talkoilla kunnostettu ihan mukavaksi lapsille käydä. Siellä on kahluuallas ja joitakin teknisiä vempaimia ja hiekkaa kakutteluksi asti. Annanpuiston reunassa oleva vanha Portsan Grilli on lopettanut toimintansa joku aika sitten. Nuoriso kokoontuu siellä iltaisin, niin kuin nuoriso kokoontuu kaikkialla omissa paikoissaan. Orvokit kasvavat Grillin kivetyksillä vieläkin ja niitä on paljon.

Tässä kuvassa grillin terassi jossa on jämäkkä pöytä ja penkit. Jotenkin hylätty tunnelma leijuu rakennuksen yllä. En tiedä kuka omistaa tämän rakennuksen, mutta jotain pitäisi tehdä ennen kuin ränsistyminen alkaa.

Tässä grillin julkisivua. Vastapäinen puutalo kuvastuu ikkunoihin. Vanhoja puita on ympärillä ja viileys asuu varjoissa.

Orvokkeja grillin pihalla.

Tummanpunaisia ruusuja talon päädyssä, ovi auki ja voimakas etikan haju tulvi pihalle. Ehkä oli suursiivous menossa. Etikka käy kaikkeen puhdistukseen ja on suhteellisen edullista.

Vabha Malva kukkii Korkeavuorenkadulla. Oli ennen todella yleinen pijhoissa ja puutarhoissa. Anoppini rakasti Malvan kukkia. Hänen lapsuudenkodissaan Vahdolla Malva kukki kesäisin. Sitten tuli pakkohuutokauppa ja särki idyllin ja traumatisoi koko perheen. 1930-luku oli hyvin katalaa aikaa. Joskus ostin torilta hänelle Malvakimpun tuliaiseksi. En tiedä oliko se hyvä ajatus. Mutta kuitenkin.

Kolme runotarta tuli mieleeni juuri nyt

Silmiini osui Sirkka Seljan runokirja. Ajattelin mielessäni runoilijan taivaltaan. Tällä hetkellä hän on 94 vuotias ja tuo mieleen keijukaisen tai haltijan. Jotain ikiaikaista ja iätöntä. Hän asuu talossa jonka nimi on Villiruusu, Hämeenkoskella olevassa Putalan kylässä.

Toinen tunnettu runoilija Aila Meriluoto on pikkuisen nuorenpi, 91 vuotias runotar. Hänen tuotantonsa on monen henkilön lukemaa ja pitämää. Muistan Lasimaalauksen ja Sairas tyttö tanssii. Viehättävä ja ilonen runotar.

Nuorin tässä iättömien naisrunoilijoden joukossa lienee Kirsi Kunnas, 90 vuotta. Hänellä on myös aikuisille tarkoitettuja runoja. Hän on myös kuvataiteilija, vaikka ei siitä melua ole pitänytkään. Kirsi Kunnas muistuttaa Englantilaista linnanrouvaa. Arvokas ja hilpeä samalla kertaa.

Ajattelin että he ovat suomalaisen runouden ja kulttuuri vuosisadan ruumiillistumat. Joskus ajattelen että heillä on muistoissaan mittava määrä aineistoa elävistä ja kuolleista henkilöistä ja historiallisista aikakausista. Olisi mukava saada nämä kolme runotarta keskutelemaan yhdessä näinä levottomina aikoina.

Ihmisen ääni ei ole mikään ihmisyyden mittari

Ihmisen ääni kertoo ihmisestä paljon, melkein kaiken sanoi Maru ja katsoi alas vellovaan veteen. Yksi luovan toiminnan pomoista väitti että minulla on kirjanpitäjän ääni. Minut haluttiin savustaa pois Seikkiksen teatteri-ryhmä Faunista.

Tiesin totuuden. "Saatananpalvontaa" omasta mielestään hallitseva miesohjaaja ja hänen virallinen demarien tuella takapuolensa ohjaajan tuolille hilannut vaimonsa halusivat helppoja hallittavia kuten Krysta ja Lennu, joiden kyvyt olivat rajalliset, mutta tarkoituksiin sopivat. Merkillistä oli että kun "uusi ryhmä" aloitti tämä rouva ei ollut mukana vaan eräs ihan kunnon freelanser-ohjaaja ohjasi. Rouva varmaankin tarkkaili ja arvosteli.

Luovan toiminnan pätevyyttä ei saavuteta olemalla näyttelijän vaimo, tai säveltäjän puoliso tai olemalla erotiikka-alalla. Voi olla, että erotiikkatyöläinen on hyvinkin luova, mistä sitä tietää. Ei pidä vähätellä näitä henkilöitä. Ehkä hänellä oli paljonkin annetavaa luovuuden saralla. Mitenkähän innoissaan sosiaalikeskuksen pomot olisivat olleet, mikäli olisivat tienneet erotiikka tai saatanenpalvoja-taustat. En usko että olisivat loksauttaneet korvaansakaan moisista.

Sanon että: ihmisen ääni ei ole mikään ihmisyyden mittari eikä sielunpeili. Aikamme pinnallinen suhtautuminen kaikkeen on luonut kriteerejä jotka eivät ole muuta kun teeskentelyn jatkeita. Säätyläisajan hyväkasvatus perustui teeskentelyyn toiminta ja ajatukset olivat eri. Muistat kai Krystan, hän oli niin hyvinkasvatettu, että osasi sanoa Haista paska niin fiksusti että sitä jotkut tietämättömät pitivät kohteliaisuutena.

Maru sanoi: Muistan hyvinkin, kiero akka. Kaveerasi pomojen kanssa ja esitti muuta kuin oli. Sitten oli se Lenni, joka pesi kerholasten eväsmaitopullotkin kun äidit eivät osanneet ja kertoili pahojaan Härkämäen kerho-ohjaajista tietämättä mitää todellista toiminnasta ja huorista, jotka olivat aivan muualla. Tuommoinen akka.

Matruusi Pönninen riijasi yhtä kerho-ohjaajaa. Just, väitti yhtä ihan kunnon ihmistä huoraksi. Eräs Steiner johtaja taas väitti kyseistä henkilöä hulluksi, en usko että tämänkään "Ailan" asiantuntemus oli kohdallaan. Eivät saaneet tämänkään naisen perhettä ja avioliittoa tuhotuksi vaikka kovasti yrittivät. Hyi helvetti!

Luovan toiminnan pomo soitti miehelle kotiin ja kysyi että tiedätkö missä vaimosi on? Tiedän sanoi mies ja pyysi vaimon puhelimeen. Vaimo sanoi pomolle että: olimme Ullan kanssa sopimassa paikan vaihdosta ja siihen koskevista asioista. Voit tarkistaa asian Ullalta. Pomo sanoi että olen saanut väärää informaatiota eräiltä henkilöiltä.
Näitä eräitä henkilöitä oli riittävästi ja soppa kiehui kohtuuttomiin suhteisiin.

Maru katsoi mustaan veteen ja sanoi sitten miettineensä muuttoa Tallinnaan. Hän oli käynyt viime aikoina usein siellä. Ehkä hän oli löytänyt jotakin todella hyvää ja kaunista. Hän kertoisi sitten kun olisi valmis kertomaan. Olisi hyvä päästä pois itse kunkin näistä nurkkakuntaisista nurkista.

Paljain jaloin

Alle olevat kuvat ovat sataman suunnalta, Kalastajankadun ja Malmikadun kulman puistikosta.

Kesällä pitäisi kulkea paljain jaloin niin paljon kuin on mahdollista. On ihmisiä jotka eivät koskaan kulje ilman kenkiä ja sitten on meitä jotka kuljemme paljainjaloin kun olosuhteet sallivat. Asfalttitie tai katu ei ole kiva paljaan jalan alla. Pitää olla nurmikkoa tai maapolku kävellessä. Maapolku hieroo jalkopohjia ja on jonkinlaista luonnon vyöhyketerapiaa.

Tänään on lauantai ja heinäkuun 25. päivä. Aurinko paistoi melkein koko päivän. Nyt on pilviä kasaantunut taivaalle ja luvattu myrskysada lähestynee. Vaihtelevuudesta ei ilmoja ole syyttäminen tänä kesänä.