Puunsyöjäkone ilmestyi pihalle

Puunsyöjäkone ilmestyi pihalle, ikkunamme alle. Huomenna kuulemma puita karsitaan. Toivon ettei torsoja sentään ilmesty pihalle tököttämään. Kolot puissa ovat tarpeellisia ja läpimenevän kolon läpi voi katsella vaikka naapurin pihalle.

Oravat voivat juosta ja kisailla kun on puita. Torsot eivät ole niin mukavia oraville kuin puu sinänsä. Tässä kaupungissa on paljon puutorsoja nykyään. Jotkut puut ovat vanhoja ja vaarallisia myönnettäköön.

Taivas oli sininen ja puiden latvat kurottautuivat kohti taivaita. Lonttisissa tuulee.

Ihana pääsiäinen ei vielä ole ohi

Valkoinen kissa pöllyttää lintua pihalla. Lintu karkaa, vain yksi untuva kieppuu ilmassa. Kissaa hatuttaa. Häntä tutisten se lihnii naapuriin aidanraosta, siellä lienee lohdutusruokaa grillin ympärillä.

On toinen pääsiäisen sunnuntai.

Kärsimyskaktus yltyi kukkimaan valon myötä. Takana, molemmissa kuvissa Konevitsan Jumalanäidin ikoni. Toisessa peilikuvana. Kuvassa näkyy myös pala Sinisen talon ikkunakamanaa muistona tuhotusta talosta. Nyt on pakko laittaa Kristus Kaikkivaltiaskin, se pudotutti itsensä telineestä. Luulen hänen loukkaantuneen epäkunnioittavasta kohtelusta.

Ihan pääsiäinen ei ole vielä ohi, ortodokseilla se jatkuu vielä helatorstaihin saakka.

Katselin, vihjeestä vaarin ottaen, Ina Collianderin Pienen Vihreän enkelin kuvaa yle.fi sivustolta. Siinä kevään kepeä enkeli leijuu toinen jalka ilmassa ja toinen kepoisesti maassa. Kädessä palmunoksa ja toisessa punainen muna.

Ilomantsissa kaikki kirkkokunnat köpöttelivät samassa pääsiäisen praasniekassa. Ihanan sopuisaa tuolla idässä. Tämän luin netistä.

Pääsiäispäivän kuvia

Tuomiokirkon portailla kukkii risti. Ristin katveessa kerjäläinen istuu ja katselee autiota kirkon pihaa.

Seesteiset sorsat uivat sovussa savisessa joessa. Turussa oli tuhruisen tihruinen sää.
Ilma on puhdasta hengittää tänäänkin.

Lankalauantaina 2015

Kuvatiedostoni kätköistä löysin vanhan tutun särkyneistä munista kasatun munan. Elämässä voi traumatisoitua pahastikin ja seurakuntaelämässä eritoten. Jumala on hyvä, mutta Saatana vaanii vieressä. Siksi onkin hyvin vaikeaa tämä maallinen vaellus meille kaikille. Joka muuta väittää, on väärässä. Kuvassa on kreikkalainen pyhän kuva. Muistuttaa erehdyttävästi venäläistä klassikkokirjailijaa, mutta ei ole.

Näin Lankalauantaina ennen muinoin uskottiin että noidat lentävät paholaisen kekkereihin ja tekevät tihutöitä ihmisten karjasuojissa, ellei laittanut siunattuja vitsaksia ovien yläpuolelle. Ainakin Pohjanmaalla on ollut näitä toimia. Noitavalkeitakin on sytytelty.

Pääsiäisen aikaan oli, ja kuuluikin olla ahdistavan ankeaa. Lapsena muistan luihinmenevää kiirasta. Pitkänä perjantaina satoi räntää, paitsi kerran oli kirkas auringonpaiste ja Vilho-setä meni tervaamaan venettä rannalle.Naiset rähisivät ettei pitkänä perjantaina saanut tehdä töitä koska sillä ei olisi siunausta. Ajattelin silloin että Vilho-setä varmaan hukkuu veneineen koska oli rikkonut sääntöjä ja Jumala kurittaa.

Jumala ei tehnyt jäynää ja Vilho-setä ei hukkunut.

Yöllä katselen Pääsiäisyön palvelusta televisiosta. Se lähetetään suorana Tampereelta ja palveluksen suorittaa metropoliitta Ambrosius paikallisen papiston avustamana.

"Älä itke minua äitini kun tulet haudalleni, sillä minä nousen ylös "

Jeesuksen hautasaattue. Sitten alkoivat kellot soida riemulla ja jotakin tapahtuu...
Huomenna on ihanan pääsiäisen aika.

Kuvaamisesta kirkoissa palvelusten aikana en tiedä, mutta Jeesuksen hautapalvelusksessa romanialaiset kuvasivat ja postasivat ahkerasti kännyköillään. hautajaistunnelmaan se ei sovi.
Lapset ovat aina ihania kirkossa. Papilta voi mennä pokka nokkelien viikareiden toimesta.

Alla raadollisuutta Lonttisissa:

"He veivät minun vaatteeni ja jakoivat ne kaskenään "

Tänään on Suuri Perjantai. Kirkossa on tavallista vähemmän ihmisiä, kun muistaa kymmenen vuotta sitten ollutta palvelusta. Tunnelmakin oli toinen silloin, iloisen haikea. Olen varmaankin tullut vanhaksi koska en kokenut sen suurempia tunne-elämyksiä. Ennen kumarruttiin lattiaan asti haudan tuonnin yhteydessä. Jatakin lienee muuttunut.

Kuoro lauloi kauniisti kuten aina ja harhauduin ajattelemaan että ilman tuota kuoroa, olisi ankeata.
Lopuksi oli kaikille pyytäneille siunaus ja esirukous julkisesti, oli kuulemma jo alkukirkossa noin, sanoi henkilö kysyttäessä.

Lopuksi kaikki menimme Jeesuksen haudalle ja suutelimme hänen jalkojaan ja kumarsimme maahan asti. Kuten tapana on.

Ihmettelin mielessäni että missä ne kaikki isä Petrin aikaiset ihmiset ovat. En nähnyt montakaan. Ehkä he ovat liian vihervasemmistolaiskommunistisia nykytyyliin Jonia pyörätuolissaan en ole nähnyt moneen vuoteen. Hän ajoi Bussia kun kävimme Helsingissä retkellä. Hän oli roudarina Hevinkeliumissa. (Ekumeeninen virsiryhmä joka teki virsistä Heviä.) Oli komeeta laulua.

Minulla oli lupa kuvaamiseen palveluksen jälkeen.

Suurena tostaina

Suuria vesipisaroita sataa harvakseltaan ikään kuin opettelisi. Harmauden kaskellä loistaa muutaman sekunnin kirkas valo. Katoaa sitten. Huomenna on Suuri perjantai, yksi ortodoksikirkon vaikuttavimmista palveluksista on Jeesuksen hautapalvelus.
Puolikuntoisena toipilaana arveluttaa mennä, mutta täytyy kuunnella itseään huomenna.

Alla oleva kuva on kolmen vuoden takainen ja uudelleen löydetty värjäämäni muna

Mämmi oli lapsuudessani itse tehtyä, suuressa padassa ensin imellutettua ja hierimellä, hämmennettäessä piti nauraa, koska siinä oli taikaa. Sitten mämmi kaadettiin ropeisiin ja pantiin uunin jälkilämpöön muhimaan. Siinä oli ytyä. Mies toi kaupasta mämmiä. Sanoi unohtaneensa kerman. En kestä kermaa, joten se ei haitannut.

Vanha äitini Pohjois-Karjalassa odotti kahta "Rinsessaa" kylään. Lastenlastenlapset ovat jatkumo suvulle. Olisin kyllä mielelläni minäkin siellä, mutta nyt ei onnistu.
Suomessa välimatkat ovat pitkiä, suvut hajallaa ja ihmiset turvattomia. Perheiden ja sukujen hajoamisissa on yksinäisyys tyrkyllä. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus lapsuuteen turvallisten aikuisten valvonnassa. Nykyinen individualistinen yksilöllisyys on itsekkyyden korostusta ihan kaikessa. Ihminen on elämästään vieraantunut eläin.

Alla oleva kuva kuvastaa elämästään vieraantuneen kristityn sielunmaisemaa.