Miehet manalle menivät, naiset elossa eneni

Nälkä kurja kummitteli, levitti halla hamosen. Yöllä suolla sikisi, viljan pani pahaksi.
Tiesi huonoa eloa. Kerjuuta kylällä, pitäjällä juoksemista. Ei sitä kukaan kysynyt, kaikki tiesi kurjan olon. Tuli kovempi nälkä. Tauti tavoitti mieseläjän. Viikkoja mies makasi, sitten kuolo korjasi. Pappi vei loputkin elikot, maksuna maahan panosta, vainajan siunaamisesta.

Siinä olin lapsineni tyhjän pirtin penkillä, rahilla rahajavalla. Mitäs nyt suuhun pannaan? Mitä on pantu tähänkin asti? Pettulaipää, nokkosjauhoa, kuivattujakaloja. Puolukoita. Jos minä rihmasen laitan? Asettelen ansojani?

Paaston aikaan kukaan ei rikkonut lakia. Ei ollut millä rikkoa. Pappi saarnasi kirkossa, haukkui ihmiset pahoiksi. Synti painoi, nälkä kalvoi, ilo katosi kaikkinensa. Tuli kevät sinäkin vuonna. Päivä paistoi, luonto heräsi, järvi vapaana välkkyi, siinteli siniset veet.

Miehet kuoli, naiset säilyi. Kova on lesken osa. Vapaudesta maksat hinnan, Mateli oivalsi osansa. En minä miehelle mene, toista kertaa en erehy. Itselle elämä parempi, ilman miestä mielevämpi.

Ilokannel, surukannel, kauniisti molemmat soivat

Lapsena minä nauroin usein. Juoksin ahoja piikkopaidassa, mustat hiukset hajalla. Kuulin puiden huminan ja purojen nauravan juoksun. Niitä kuuntelin. Niistä opin. Metsä opettaa kuuntelevaa. Muistan äitini naurun, joka enteili surua. Murhe kiekkui veräjällä. Ilon vieressä ikävä.

Näillä mailla naiset olivat selviytyjiä. Kuka mitenkin selvisi. Mies piti löytää. Jos löysi ikäisensä, terveen, raittiin ja hyvän työmiehen, oli onni ollessasi. Minä sain
viimein leskimiehen lapsineen. Mies sairasteli paljon. Ilo loppui elämästä miehen myötä. Ei se mikään rakkausliitto ollut. Kaksi ihmistä yritti selviytyä yhdessä. Minä lauloin, suku mukisi.
Mies niiden mukana. Lauloin vieläkin enemmän. Lauloin järjen säilyväksi, elämän kovaan kuritukseen. En ollut mikään huusholli ihminen. Enempi kuljin yrttejä keräämässä, rohtoja laittamassa. Verenseisauttamisen taidon opin nuorena. Kas kun eivät noitana jalkapuuhun vieneet. Olivat riippuvaisia minusta ja parantamisesta. Minulla oli meriittiä.

Sitten kuoli mies. En muista mihin. En muista koko miestä, en halua muistaa. Ota mies, saat koko suvun. Unohtukoot kaikki. Minusta tuli yksinhuoltaja. Tarkoittaa ei mitään. Holhoojaa minulla ei ollut. En tarvinnut. Olin vapaa laulamaan ja elämään miten taisin. Omasta mielestä osasin. Toisten mielestä en osannut. Olin outo naisen osassa. Kaikki muut kankaita kutoivat, pirttejä pesivät ja olivat kunniaksi suvulleen. Minulla pitkät pilven reunat, hopeaiset järven selät, siinä minun elämä.

Nuorena tanssin ja lauloin. Vanhana olisin taas tanssinut, mutta jalat ei totelleet. Laulaa sentää taisin.

Matelin arjen asioita

Kaikkihan minut luulevat tuntevansa. Minun elämäni nyt meni kummalliseksi sen jälkeen, kun se herraskainen kävi laulattamassa. Minä lauloin, hän tallensi. Hän tallensi minun omia runojanikin. Mitä niistä, ajattelin minä. Köyhän akan lauluja, tuskasta tulleita, ikävästä irti päässeitä. Niin minä lauloin akkariepu, lauloin ja pakisin.

Ei minun elämässäni mitään ihmeellistä ollut. Köyhyydestä en tiennyt. Kaikki myö köyhiä oltiin. Kaikki elimmä, kuin taisimma. Tauti tappo, vesi kutsui naisia pahoinpiettyjä. Viina miehiä vei.

Minä ite soutelin selän yli. Yrteistä lääkettä keittelin. Lääkettä kansalle, joka ei lääkäriä nähnyt.

Rakkaudestakin lauloin. Ei sitä itelle paljoa siunaantunut. Taisin laulaa sen puuttumisesta. Lapset hoijin. Tämä nuorimmainen, oli rakas. Hän oli särkynyt syntyessään, sairasti kaatumatautia. Pakenin ihmisten ilmoilta korpeen, pakenin ihmisen pahuutta ja tietämättömyyttä. Naapuri kutsui hengenmiehen riivaajaa ulos ajamaan lapsestani. Riitelin naapurien kanssa. Itkin aikani osaani, sitten tuosta tokenin. Lopulta ei kyyneleitä enää tullut.

Sielläkin lauloin. Olin kummajainen omalla maallani.

Kuolin. Pystyttivät myöhemmin muistomerkin minulle.

Minulle vähäiselle.

Halkotalko

Tietääkö kukaan mitä halkotalko tarkoittaa?

Romantiikkaa

Rantapolku

Miten annetaan viesti commenttina?

Joku kysyi, ja jollei ole ennen sitä tehnyt, niin hakusessahan sekin lienee:

Klikkaa viestin alareunassa olevaa comment-kohtaaa. Eli siirrä hiiri sen päälle ja sen alla oleva linkki aktivoituu kun klikkaat hiirulaisellasi.

Sitten teksti laatikkoon, ja lähettäjäksi voit valita anonymous.

Kokeile vaikka tähän viestiin!

toivoo blogisivun ylläpitäjä