Jäälyhty ja palava tuikku sinnittelevät sään armoilla; toista uhkaa sulaminen, toista sammuminen ennen aikojaan. Laitan leivänjuurta muhimaan yön yli ja aamulla on rituaalien vuoro.
Uutiset täynnä voittajia. Politiikka on outo laji. Tuttava soitti ja ihmetteli miten nuoret tytöt pääsevät nykyään valtuustoihin. Minusta nuoruus on eduksi. Fiksuja ovat kuten vanhempansa, sanon ja ajattelen yhtä tuttua. En halua kiistellä moisesta asiasta. Lähetän onnitteluviestin eräälle isälle. Hän on onnellinen ja liikuttunut tyttärensä menestyksestä. Hunajaa haavoihin.
Käyn bussilla Nummenpakalla, selaan postin ja puhun lapseni kanssa. Palaan takaisin ja bussissa ajattelen miten juuri uskovaiset osaavat haavoittaa ja lyödä katumatta heikompiaan. En usko että kukaan pystyy maalaamaan täysin hengetöntä ikonia.
Joillakin ihmisillä on maaninen kyky saada toisen minuus hallintaansa ja saada aikaan järkytyksiä. Olen oppinut tunnistamaan nämä seurakuntien lukki-ihmiset. Piispat taas ovat kaukaisia olioita, joilla visiot menevät ristiin; niin kuin sukset hiihdettäessä menevät. Hankala hiihtää...
Sunnuntaina seisoin punaisen puutalon tyhjässä salissa ja sanoin ääneen että sinut minä ottaisin, en tuota isoa taloa.
Tiedän että nämä pitää ostaa yhdessä kaikki.
Otan kuvia lumesta ja jäätyneistä lumimarjoista. Ajattelen olevani pienten rahojen ihminen jolla on unelmia.
No comments:
Post a Comment