Yöllä heräsin salamoiden läiskeeseen ja kohisevaan sateeseen. Mietin että Viron pronssipatsaalla on erilainen eetos kuin Turun pronssipatsaalla. Viro oli venäläisten miehittämä maa, Suomella oli autonomia. Näitä ei voi verrata keskenään. Suomen liittäminen Venäjän keisarin alaiseuuteen liittyy suurempiin historiallisiin tapahtumiin, ja sitä onkin katsottava hieman laajemmasta näkökulmasta.
Meillä on runsaasti Ruotsin vallan aikaisia patsaita. Kyllä tänne mahtuu yksi Autonomian ajan patsaskin. Joillekin turkulaisille tuntuu olevan autonomian ajan historia arka paikka. Johtunee nurkkakuntaisuudesta ja siitä että pääkaupunkius siirrettiin Helsinkiin, jota rakennettiin kuin Pietaria melkein tyhjästä. Venäjän tsaarit ovat ennenkin rakentaneet kaupunkeja kuin taideteoksia tai kulisseja. Pietarin historiaan voi jokainen tutustua ja samalla nähdä mikä ero on itsestään kasvaneella ja tehdyllä kaupungilla. ( Viittaus Turun yliopiston erääseen pro-seminaariin, jossa asia piti vääntää rautalangasta muinoin.)
Ylipäätään en ymmärrä patsaiden kaateluja. Ne kertovat historiasta, oli se sitten miten vastenmielistä hyvänsä, ja Berliininmuuriakin olisi voinut säästää hieman jälkipolville nähtäväksi. Historian paikat hahmottuvat ihmisille muistomerkkien ja patsaiden kautta enemmän kuin uskommekaan.
Sopii myös miettiä miksi Suomi säilyi luterilaisena ortodoksisuuden sijaan?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment