Kesäkuun kolmas päivä 2020

Torilla meteli oli korviin käyvää ajoittaain. Etsin Maarinkellokukan taimia mutta en löytänyt. varon etten ostele liikaa kukkia sillä tilaa ei ole, jotan vähän on kaunista. Kiersin kirkon ja kuvasin eniten levähtäneitä murtumia silmämääräisesti. Tämä ei ole kattava otos sillä seurakuntasalia vastapäätä on yhtenäistä murtumaa kivijalasta kupoliin.

Tässä päivän purut Lonttisissa. Eivät nuo huolto ja kepeät kaupparakennukset kaksisia olleet mutta tuolla takana on ensimmäisen linjan viimeinen puutalo Ketarantiellä. Komeat, noin kymmenen jalopuuta menevät varmasti talon purun myötä. Paikalle tulee kaare va muurikerrostalo jonka sisälle muutama kerrostalo ja alle tulee parkkihalli. Tässä puiden kaupungissa vihataan puita ja erityisesti vanhoja puita. Ymmärrän kyllä että vaarallisesti vanhoja puita kaadetaan mutta miksi kaadetaan liian isoja määriä kerralla. En ymmärrä. Muurikerrostaloon ei vihreä terapeuttinen väri näköjään sovi. Ensimmäisellä linjalla oli vielä 1960-luvulla kuulemma parenpien ihmisten ilotalo. Se sijaitsi naapurin vanhan rouvan mukaan Jokirannan törmällä Ketarantien alussa. Siellä kä'vi ministereitä ja yksi presidenttiehdokas aikoinaan. Aika muuttuu ja nykyään Suomessa ilotaloja ei tietääkseni enää ole. Ja hyvä ettei ole.


Kuvia voi klikata suuremmaksi kuvan päältä.

Korppi kaupungissa

Korppi jokirannassa keskellä kaupunkia ei ole tavallinen näky. Tänään sellainen nähtiin. korpin kuuluu lennellä saloilla ja ikimetsissä, eikä tulla roskaruokapaikkoihin pasteeraamaan. kauan sitten kävin ensimmäisen kerran Konevitsan luostarissa ja korppi toivotti tervetulleeksi harjupolulla. Se on kuulemma hyvä enne.

Kotipaikkakunnallamme on myynnissä isohko asemarakennus ja muuta rekvisiittaa isolla tontilla.On kunnostettu ja museoviraston erityisten asemarakennusten suojelurekisterissä. Nostalgia sai kuumottamaan. Vanhat puutarhakasvit, marjapensaat ja perunamaa ja taivaskattona. Eläimillekin olisi tilaa, en kyllä lehmää ajatellut, mutta kesälammas järsimässä pihaa olisi hyvä. Juuri kun olin purpettanut miehelle että:"Aikojen ollessa tällaiset olisi hyvä olla perunamaa ja omavaraistuotteita omasta pellosta." Mies ei enää innostu mistään. Ympäristön vaihdos olisi hyväksi, ainakin osaksi vuotta.

Suljetut kadut jos torille haluat

Kuvan untuvikko on lähtenyt pesästään tai pudonnut. Yritti kiivetä ruotsalaiseen teatteriin.


Jos aikoo torille tänään niin kannattaa mennä Forumin läpi ja koukata teatterin edestä Aurakadulle. Kaikki muut väylät on suljetti ja kuorma-autot tukkivat Aurakadun puoleisessa osassa torille pääsyn ajoittain. Itse torilla on kyllä hyörinää. Ostin ison lahnan ja tillinipun. Sitten seikkailin Forumin kautta kotiin.

Ortodoksikirkon kellot kilkattivat Helluntain palvelukseen. Lienee kuitenkin suljettu vieläkin. Olen nähnyt kuvan jossa pappi jakoi ehtoollista pleksin aukosta. En muista missä kirkossa se oli. Kaikki on muuttunut hyvin oudoksi. Paluuta vanhaan traditioon ei ole muutamissa asioissa.
Murtumat kirkon seinissä tulevat näkyvimmiksi päivä päivältä. Kirkon korjauslupahakemusta ei ole koskaan tehty vaikka niin luultiin. En tiedä onko vieläkään tehty ja kenen se pitäisi tehdä. Suhmuroinnin makua.

Olemme matkalla uuteen joka muuttaa elämää.

Runoilijan haudalla

Hautausmaalla oli sellaista kuin kesän alussa on. Linnut laulavat ja puut ovat kevään vihreää täynnä. Läheiselta tieltä kuului tasainen kohina. Oli aika mennä Armas Mishinin haudalle käymään. Mukana ollut runoilija oli liikuttunut, sanoi että lukee runon toisella kertaa ja suostuu ehkä kuvattavaksi.

Elämä on ennelta arvaamaton ja yllätyksiä täynnä. Armas teki elämäntyönsä Petroskoissa. Hän oli syntyjään Inkerinmaalta. En tiedä muistiko hän siitä ajasta mitään. Hän oli sota-aikana Siperiassa kuten monet muutkin vähemmistökansalliset. Äidinkieli katosi Siperiassa mutta hän löysi sen uudelleen.

Kuka kirjoittaisi runoilijan elämästä kirjan.

Kaupunki aina maksajana

Cityhämähäkki kipitti laatoilla. Aina kun tuli saumakohta, se pysähtyi miettimään.
eerikinkadulla, KOP-kolion kohdalla silmäilin kirkkoa ja näytti köhnöttävän taaksepäin ja hieman kallistuen. Voi olla että toriparkin aidat ja muu rekvisiitta hämäsi. Toriparkki Oy on peräämässä kaupungilta noin kahden miljoonan euron summaa Kauppiaskadun kunnostustyöstä. Onko kaupunki tilannut Kauppiaskadun korjauksen vajoamisen estämisksi. Sopii olettaa että laskuja tulee lisää maksettavaksi kaupunkilaisten pussista. Jos toriparkki korjaa kirkon vauriot, niin laskuttaako se seurakuntaa. Olisi mielenkiintoista tietää.

Jo joutui armas aika ja kohta kylvetään uudellavastalla saunassa. Siinä on hieno tuoksu.

kuvia saa klikata isommaksi.

Tänä päivänä havaittua

Metsäpolku puistoon joka on ihme kyllä saanut olla puisto. Tuosta kuvasta alkaa helposti tarina kun sen näkee.

Lonttistentien ja Helsinginkadun kulmaa siivotaan uuden muurirakentamisen tieltä. Vanha autokauppa, vai oliko se myös korjaamo, en tiedä, on jo melkein muistijälki.

Lemmikkejä Nummenpakalla. Kaunis sininen haalistui kamerankosketuksesta. Pieni on usein kaunista.

Ulkona kuivuneet pyykit, erityisesti lakanat ovat ihaninta juuri nyt. En ole kuullut että Lonttisissa olisi varastettu kuivumassa olevia pyykkejä. En usko että täällä ollaan parempia ihmisiä kuin muualla, mutta pyykkejä ei varasteta, eikä tavaroita siirrellä (jatkossakaan.)

Siirtovalmis puutarha

En erityisemmin pidä ruoalla kikkailusta. Tässä hieman basilikaa ja närpiöläisiä pikkutomaatteja ja tietenkin öljyä.

Minusta 70vuotta ja sitä vanhempia kohdeltiin kuin vähä-älyisiä Korona karanteenin aikoihin, mitä saa tehdä ja miten. Useimmat ovat olleet täysissä järjissään ennen Koronaa ja sen jälkeenkin, vaikka joidenkin tekisi mieli olla loukkaantunut,ja aiheesta. Tämä on minun mielipiteeni vakavaan asiaan.

Istutin ruukkuihin taimia pihalle. Ruukkuihin siksi että, jos tulee muuttoja, tai muita tapahtumia. Koskaan ei voi olla varma. Mikään ei ole pysyvää. Ei edes lämmin sää.