Helsingin ort. hautausmaalta

Keskeltä suota

voi löytää kovaa maata. Ennen sotia siellä kävivät ihmiset heinäätekemässä. Maa oli jonkun omaa maata. Jos joku rakentaisi talon suosaareen, niin miten sinne saisi vietyä rakennustarvikkeet? Jos eläisi suon keskellä, niin miltä se tuntuisi?

Suo-oppaaksi voisi ryhtyä ja elää suosta. Suo ansaitsee oman tarinansa ja kirjoitan sen myöhemmin.

Uskovaiset ovat pelottavaa porukkaa. Taistolaiset aikoinaan olivat saman suuntaisia. Varon täsätä lähin kaikkia uskovisiksi itseään kutsuvia ihmisiä. Ennen pitkää he näyttävät karvansa ja alkavat määräillä. Minun osaltani se on loppu nyt!

Koskaan ei voi olla varma. Eräs mies meni töistä kotiinsa, salama iski taloon ja talo paloi. Mies kuoli talon mukana. Kylät kaipaavat kyntäjää. Sain kuulla, että linja-autot eivät enää kulje kotikylääni Ilomantsin kirkolta. Olettavat että mummoilla on autot ja ajokortit. Suomea ajetaan alas kiihtyvällä vauhdilla.

Perustukset kunnossa

Taloa ei osteta ukonäön perusteella. Perustus on tärkeintä. Taskulamppu käteen ja alustaa tutkimaan. Löytyykö hometta tai lahonneita rakenteita. Hajuaisti on tärkeää.
Homeen voi haistaa helposti, mutta ummehtunut, veden syövyttämä puu on petollinen.

Taloja katsastaessa huomaa helposti ne, joista pitää, ja myös ne, jotka työntävät pois.
Uskon intuitioon. Nyt kaikki ajattelevat, että kai se on rahastakin kiinni? On se, mitä suurimmassa määrin. Voi jättää ostamatta, jos ei miellytä.

Uskon taloihin, jotka ovat mäen päällä tai vaaran laella. Olen tottunut sellaisiin. Näköala on tärkeä. Järveä, suota ja metsää sinisten vaarojen takana.

Minulla on tämä projekti. Se riittää minulle.

Ja vesi lankesi maahan

Miten paljon maa voi imeä vettä. Jos maa olisi täynnä vettä, mihin vielä satava vesi joutuisi? Muodostuisiko suo, järvi vai mutalikko? Vedellä on vahva voima. Uutisissa kerrottiin, että viimekesäisen tulvan aiheuttamat tuhot Porissa ovat yhtä pahat kuin jos rakannukset olisi tuhottu maan tasalle.

Maaseudulla sadetta ei huomaa muuten kuin yleisenä kosteutena. Kesän jälkeen huoneisiin hiipii kosteus. On laitettava kamiina päälle ja toivottava ettei se savuttaisi. Syksyllä tulevat hiiret sisälle. En kammoa niitä, mutta en halua heitä sisälle.
Märät vaatteet eivät kuivu, vaan tuntuvat nihkeiltä. Kumisaappaat ja villasukat ovat aina valmiusasemissa.

Järven edessä on usein harmaa seinä. Yöllä ja aamulla on usvaa tai sitten sataa. Järvi on hiljaa. Odottaa myrskyä. Minä olen palannut Turusta kotiin. Väsyttää. En halua kuulla ortodokseista mitään.
Suljen kännykän. Vedän peiton korviini ja nukun. Pohjois-Karjalassa on hiljaista.

Ristinylentämisen juhla meni jo

Olen myöhässä, sillä ristinylentämisen juhla oli viime perjantaina. Sillä on merkitystä.

Olin tänään Turun ort.kirkossa pitkästä aikaa. Porin pappi isä-Jorma oli toimittamassa palvelusta. Tunnelma oli hieno. Kirkkokahvilla tunnelma oli suorastaan vapautunut ja iloinen. Isä-Petrikin oli paikalla ja tunnelma lämpeni entisestään. Tällä seurakunnalla on toivoa.

Toinen opettavainen asia oli kirkon edessä käsiojossa seisova, tärisevä mies. Hän pyysi bussirahaa Naantaliin. Minulla ei ollut, joten vein hänet seurakuntasaliin, koska siellä oli kahvitusrahaa. Kukaan ei antanut, paitsi henkilö, jonka luulin viimeiseksi antavan kenellekään mitään. Opetus oli se, että ei pidä luulla mitään ennen kuin todella tietää mitä kukin on.

Rautatieasemalla oli viimaista, kuten asemilla yleensä on. En tuntenut haikeutta lähtiessäsi. Tulen perässäsi kun aika on.

Maailmalla kohisevat muutoksen tuulet. Minä vanhenen koko ajan. Sammaloidun? Mitä minulla on sammaleita vastaan. Pehmeä luonnonvara.

Alussa oli sana

ja sana tuli lihaksi. Sitten tuli netti ja nettikeskustelut ja sana tuli suorastaan lihavaksi. Tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja palstat kuolevat ajallaan. Netti paljastaa ihmismielen matalikot ja haavoittuvuuden. Ihminen, johon on luottanut liikaa, panettelee sinua netissä ja paljastaa itsensä, koska kirjoittaa kuten puhuu.
En ole lukenut kaikkea mitä on 24.fi. Netti ei toimi kuin 15 kilometrin päässä ja moisen takia en soittojen perusteella läde pyöräilemällä kirjoituksia tarkistamaan.
Kirjoitan tätä kirjastossa ja aika on rajallinen hukattavaksi roskaan.

Rippi-isäni puhuu hyvää ihmisistä, jotka häntä vihaavat ja inhoavat. Pyysin kerran eräältä piispaltamme sielullista ohjausta koska rippi-isä oli hyllytetty. Hän ei edes vastannut, saati että olisi osoittanut jonkun mielestään hyvän papin. Tein johtopäätöksen, minun sieluni tila ei kiinnosta.

No, ei hätää, maailmassa on paljon ihania asioita. Löysin vanhan, ison takorautaisen avaimen. Laitoin sen entiselle vyötärölleni roikkumaan. Leikin seurakuntaemäntää.
Luulen, että olen kohta ilman seurakuntaa. Kudon kangasta, eikä kukaan edes uhkaa kantaa kangaspuitani ulos.

Rippi-isäni syytteet mitätöityivät uuden kirkkolain myötä. Tätä ei kerrottu kirkollisissa julkaisuissa. Totuus ei kiinnosta ketään.

Tulee kaunis päivä. Rantasipi on lopettanut huutamisensa tältä kesältä! Hiljaista.