Kesän viimeinen sininen kukka

Sininen kukka uhmaa syksyä kuistin seinällä. Elokuun helteet loivat harhan alati jatkuvasta kesästä. Lämpötila nousee vielä siedettävän korkeaksi. Odotan pitkää, kuivaa ja lumetonta aikaa.

Hirvet ovat kadonneet täältä. Susia on liikaa. Niitä pitäisi ripotella ympäri maata. Jokaisella kunnalla pitäisi olla susikiintiönsä, ja susiasiamiehensä.

Jos lakkaisi kuuntelemasta radiota tai katsomasta televisiota, voisi luulla että maailma on hyvä. Ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Missä se hyvä pohja mahtaa olla?

Kurjet lentävät etelään

Kurkiaura lensi järven yläpuolella. Taivas harmaa, sadetta pidättää. Tuulen virettä harmaa veden pinnalla. Sauna lämpiää ja jossakin puhaltavat kylmät tuulet.
Puolukat kypsyivät varhain tänä vuonna.

Metsä on hiljaa. Varjot syvenevät syksyä kohti. Yksinäisen linnun huuto pimenevässä illassa. Tiedän ketä en enää kaipaa muistaessani. Asioilla on aikansa, ihmisillä samoin. Ne jotka jäävät ovat rakkainpia. Yhteisöllisyys on petosta ja valtaa.

Vesi läikähtelee mustana lahdella. Samettiyö,

Tuuli keinuttaa vesiä. On yö ja kaikki näyttää sametilta. Vastarannan valot läikkyy. Joku muukin valvoo. Kamina ei enää savuta. On suloisen lämmintä. Juon punaviiniä ja ajattelen. Ei ole kiirettä enää. Koitere on liikkeessä. Olen kotona taas.

Kävin Turussa ja tulin kipeäksi viikossa. Kirkkopolitiikka on kovaa. En hakisi turvaa Turun ort.kirkosta.

En ajattele enää heitä niin usein. Petyin niin moneen ihmiseen. Kirjoitan mieleni keveäksi ja olen omillani. Katson pimeään yöhön, eikä minua pelota enää mikään.
On sametti yö.

Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran tropani

Pitäen halpana ajallisen valtakunnan kunnian sinä, ylen autuas Aleksandra,
opit Kristusta ainoata
meidän tähtemme ristiinnaulittua, rakastamaan.
Hänet pelottomasti tunnustaen
sait sinä marttyyrin seppeleen.
Seisoessasi nyt taivaassa
Kunnian Kuninkaan
valtaistuimen edessä
rukoile pelastusta sieluillemme.

No?

Kirkko peilissä

Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turun ortodoksi kirkko. Peilaa itseään casinotalouden innoittaman rakennuksen lasiseinästä. Maallinen ja henkinen kohtaavat tässä kuvassa.

Huomioikaa tyhjä penkki kirkon pihalla. Tämä kertoo paljon. Kuva on harhautunut tekstiin Peili heijastaa enemmän kuin tuhat sanaa.

Kun peili heijastaa enemmän kuin sanat

Kirkkoherra Petri Ratilainen vakautti talouden tarkalla taloudenhoidolla. Hän oli myös luku ja kirjoitustaitoinen. Hänen lähdettyään voi kysyä että kaatuuko pyhän Aleksandran kirkko saveen toriparkin myötä?